sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Kenelle kellot soivat?

Sodissa kuolee ihmisiä. Mitä suurempi sota, sitä enemmän kuolleita. Ensimmäisen maailmansodan uhrimääräksi arvioidaan n. 16 ja toisen 50-70 miljoonaa. Ensimmäisessä maailmansodassa enemmistö kuolleista oli sotilaita, toisessa siviilejä.

Nykyisissä sodissa siviiliuhrien määrä suhteessa sotilaisiin on vielä aiempaa suurempi. Kehittynyt tekniikka mahdollistaa pommikoneiden etäohjaamisen toiselta puolelta maailmaa. Näin vihollisiksi epäillyt voidaan tappaa ilman omien tappioiden riskejä.

Jo vuosia kestänyt Syyrian sota on nyt noussut polttavaksi kysymykseksi myös Suomessa. Voidaan kysyä, olisiko näin käynyt ellei Venäjä olisi äskettäin sotaan voimalla sekaantunut.

Siviilien tappaminen on hirvittävä vääryys. Sota on suurimpia ihmisen itse aiheuttamia onnettomuuksia. Toivottavasti tuomitsemme jatkossa johdonmukaisesti kaiken tappamisen. Ja toivottavasti uutisointiin löytyy jotakin suhteellisuuden tajua. Eräs tuore uutisotsikko Syyrian Aleppon tilanteesta kertoo ”Tämän on pahinta sitten toisen maailmansodan”. Kuitenkin esim. Indokiinan sodissa 1950-1970 -luvuilla pommitettiin Lännen toimesta kuoliaaksi n. kolme miljoonaa siviiliä. Tuolloin alueelle pudotettiin enemmän pommeja kuin koko toisessa maailmansodassa yhteensä.

Lähi-idän, Keski-Aasian ja Pohjois-Afrikan meneillään olevat sodat ovat paljolti seurausta USA-johtoisen Lännen aseellisesta puuttumisesta alueen asioihin. Sitä on perusteltu mm. demokratian viemisellä. Tulokset näyttävät huonoilta. On saatu aikaan joukko epävakaita hajonneita valtioita, valtava määrä katkeroituneita terrorismiin valmiita ihmisiä ja miljoonalukuinen määrä pakolaisia. Pakotteiden ja pommitusten johdosta kuolleiden siviilien määrä yksin Irakissa lasketaan sadoissa tuhansissa.

Totuuden sanotaan olevan sodan ensimmäinen uhri. Olemme meneillään olevissa sodissa monenlaisen propagandan kohteena. Kriittinen pitää olla.

Ei kommentteja: