keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Tule IPU:n kuntavaaliehdokkaaksi - Toimi näin

Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. Ehdokaslistat on jätettävä kuntien keskusvaalilautakunnille viimeistään 28.2.2017 klo 16.

Miksi lähteä IPU:n ehdokkaaksi?

Kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuutetut, jotka valtuustoissa käyttävät kunnan ylintä päätösvaltaa. Kunnissa järjestetään koulutuksen lisäksi vielä suuri osa terveydenhoidon ja sosiaaliturvan palveluista. Jatkossakin kuntien vastuulla on monia muita kuntalaisten elämään suoraan vaikuttavia tärkeitä palveluja.

Taloudellinen liikkumavara on useimmissa kunnissa pieni. On silti tärkeää miten tuota liikkumavaraa käytetään ja mihin suuntaan kuljetaan. Lisätäänkö vai vähennetäänkö oikeudenmukaisuutta ja kunnallista demokratiaa.

Ehdokkaan tärkeitä ominaisuuksia ovat halu ja kyky käyttää arkijärkeä.

On syytä muistaa, että IPU:n ehdokkaat tekevät puoluetta tunnetuksi ja luovat kuvaa siitä.

Hyvän vaalituloksen takaa varmimmin hyvä ja mahdollisimman laaja ehdokaslista. Työ tärkeiden asioiden puolesta on joka tapauksessa arvokasta.

Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliehdokkaaksi voi pääsääntöisesti asettua henkilö, joka hyväksyy IPU:n kuntavaaliohjelman, allekirjoittaa IPU:n ehdokkaan sitoumuksen, ja suostumuslomakkeen http://www.vaalit.fi/material/attachments/vaalit/vaalit/kunnallisvaalit/ehdokasasettelulomakkeet/iFBhhrtOp/Kuv05.pdf

IPU:n ehdokkaaksi voi lähteä myös sitoutumattomana.

Kaikki kuntavaalien ehdokasasettelulomakkeet löytyvät oikeusministeriön sivulta http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/kunnallisvaalit/vaalikelpoisuusjaehdokasasettelu/ehdokasasettelulomakkeet-kunnallisvaalit.html

Jos olet epävarma siitä onko kunnassasi IPU:n toimintaa, kysy puoluesihteeriltä puoluesihteeri@ipu.fi tai p. 045-672 0025.

http://ipu.fi/tule-ipun-ehdokkaaksi/

tiistai 21. helmikuuta 2017

Valheiden jälkeinen aika

Vallinnut politiikka on kärsinyt takaiskuja. Ne ovat kirvoittaneet pettymyksellä ladattuja kommentteja siitä, että elämme ”totuuden jälkeistä aikaa”. Jotkut ovat toki huomauttaneet http://politiikasta.fi/elaneet-faktojen-jalkeista-aikaa/ että olemme aina eläneet tosiasioiden jälkeistä aikaa. ”Ihmisistä on mukavampaa uskoa yksinkertaiseen valheeseen kuin monitahoiseen totuuteen”, totesi kansalaisyhteiskunnan tutkija, filosofi Charles Alexis de Tocqueville jo 1800-luvulla.

Nykytodellisuutta voi yrittää kuvata vielä yhdellä näkökulmalla. Ehkä elämmekin valheiden jälkeistä aikaa. Ei niin, että valheita ei enää esitettäisi, vaan että nykyinen tila on seurausta pitkään jatkuneesta järjestelmällisestä valehtelusta – ja ennen muuta kyllästymisestä siihen. On sanottu, että ”Kansa ei ehkä näe, mutta se voi tuntea”. Nyt kansalaiset voivat kuitenkin nähdä entistä enemmän, kun nettimaailma avaa asioita uudella tavalla.

Nobelin rauhanpalkinnolla presidenttikautensa alussa palkitun presidentti Barack Obaman viimeisenä virkavuotena USA pudotti 26 000 pommia. Se ei ole ollut kummoinenkaan uutinen. Sen sijaan juuri äsken nousi kohu presidentti Trumpin sanottua toimittajalle, että ”On olemassa paljon tappajia. Luuletko, että meidän maamme on viaton?” https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/213855-donald-trumpin-putin-heitto-suututtaa-eiko-han-ymmarra-millaista-vahinkoa-aiheuttaa Kohu siis nousi, kun presidentti sanoi ääneen itsestään selvän asian, joka on vuosikymmeniä ollut totta.

Ranskassa Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Pen ilmoitti muuttavansa maan noin 2 000 miljardin valtionvelat euroista frangeiksi, jos hän voittaa kevään vaaleissa. http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000005075796.html Tässä ei ole mitään erikoista, kun otetaan huomioon Lex Monetae, kansainvälisesti hyväksytty ja käytetty lakiperiaate, jolla kansallisvaltio päättää millä rahayksiköllä sopimuksia maksetaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Lex_monetae

Millainen on järjestelmä, jossa tällaisten totuuksien julkituomiseen tarvitaan näkyvyys, jonka näyttää saavan vain vihankylvämisellä? Siihen sitten hukkuvat myönteiset yksityiskohdat. Sellainen järjestelmä on juuri se jossa elämme.

Miten sitten on keskustelun laita pienessä ja sisukkaassa Suomessa? Brittien päätettyä kansanäänestyksessä erota EU:sta kokoomuslainen ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen oli yksi niistä, jotka esittivät, että tällaiset kansanäänestykset pitää vastaisuudessa torjua. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016062421788222_ul.shtml Voiko demokratiaa enää selvemmin halveksia? Että kansanedustaja tyrmää kansalaisten mahdollisuuden ratkaista tulevaisuutensa keskeisen tärkeässä asiassa näyttää olevan aivan normaalia toimintaa.

Presidentti Niinistö on todennut, että ”Liittyminen EU:hun on peruuttamaton valinta”. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012082115977114_uu.shtml Miten lienee?

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Itsenäisyyspuolueen kuntavaaliohjelma 2017 - Inhimillisyyttä ja lähidemokratiaa

Kuntien selviytyminen on kiinni valtiollisesta päätöksenteosta. Kuntien taloudelliset ongelmat ovat seurausta EU:n ohjaamasta politiikasta, jota eduskunta ja hallitus toteuttavat. Nämä ovat vetäytyneet vastuustaan peruspalvelujen rahoituksessa ja siirtäneet kunnille lisää velvoitteita. Tehtävien lisääminen on pakottanut kunnat veroasteen nostoon ja johtanut myös kuntien velkaantumiseen. Kunnallisvero on tasavero. Verotusta on viety tasaverojen suuntaan ja siten siirretty verorasitusta pienituloisten suuntaan.

Parasta kuntalaisten etua ajavaa politiikkaa on EU-jäsenyyden vastustaminen ja maamme oman päätösvallan vaatiminen. Vain itsenäisen päätöksenteon avulla voimme varmistaa, että kotimaisen työn tulokset jäävät hyödyttämään Suomea ja suomalaisia sekä huolehtia kaikkia koskevista peruspalveluista.

IPU kannattaa Suomelle omaa rahaa ja itsenäisyyttä, siis eroa eurosta ja EU:sta. Oma raha, keskuspankki ja itsenäinen lainsäädäntö mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa julkisia menoja rahoitetaan verotulojen lisäksi keskuspankkirahoituksella.

IPU kannustaa kansalaisia oma-aloitteisuuteen kuntansa kehittämisessä. Keinottelutalouden vastapainoksi tarvitaan paikallisuuden nousua. Paikallisrahat ja vastaavat oman alueen omavaraisuutta ja elinvoimaa tukevat hankkeet ovat kannatettavia. Niiden toteutus riippuu ennen muuta yksilöiden aktivoitumisesta ja uuden yhteisöllisyyden rakentamisesta. IPU:n nettisivuilta löytyy yksi hahmotelma demokraattisesta kuntarahasta.

Maan hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveydenhoidon palvelurakenteen uudistus uhkaa käytännössä romuttaa julkisen terveydenhuollon. Vaikuttaa selvältä, että asiakasmaksut nousevat ja kansalaisten eriarvoisuus elintärkeiden palvelujen suhteen tulee kasvamaan entisestään.

IPU vastustaa esitettyä sote-mallia. Näin laaja uudistus pitää toteuttaa kokeilujen kautta ja siten, että palvelujen laatu ja saatavuus ei heikkene entisestään.

1.Sote – hyvää hoitoa jokaiselle maksukyvystä ja iästä riippumatta

a)Vanhusten hoito- ja palvelumaksut on pidettävä kohtuullisina. Hoitoyksiköt on pidettävä kuntien ohjauksessa hyvän hoidon varmistamiseksi ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Hoitoyksiköistä ei saa tulla yritysten – eikä kuntienkaan – lypsylehmiä. Omaishoitajien arvokkaasta työstä on maksettava riittävä korvaus. Kotihoito ja ateriapalvelu on järjestettävä ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.

b) Vailla päämäärää ajelehtivat nuoret ovat toistaiseksi suuri käyttämätön voimavara. Nuoriso- ja perhetyö on parasta ennaltaehkäisyä, koska valtava joukko nuoria on vaarassa syrjäytyä jo syrjäytyneiden lisäksi. Voi olla jopa kansakunnan kohtalonkysymys, saadaanko nämä nuoret osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen. Syrjäytymistä on kyettävä ehkäisemään riittävän varhaisessa vaiheessa.

c) Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito on saatava yhteisen hallinnon alle. Näin saadaan hoitoketjut toimivammiksi. Sairauksien ennaltaehkäisyyn on panostettava nykyistä enemmän. Laadukas julkinen terveydenhoito on sivistyneen valtion tunnusmerkki, mutta nykyisessä sote-uudistuksessa hoitotyö on vaarassa jäädä voitontavoittelijoiden armoille.

2. Sitovat kansanäänestykset käyttöön

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Kunnanvaltuuston päätös on alistettava kunnalliseen kansanäänestykseen, kun merkittävä osa kuntalaisista sitä vaatii. Äänestyksen tuloksen on oltava sitova. Kuntaliitoksia on tehtävä vain osallisten kuntien kansanäänestysten hyväksyminä. Kuntajohtajien ja pormestarien valinta on tehtävä kunnallisten kansanäänestysten perusteella.

3.Maksuton koulutus turvaa tulevaisuutemme

Varhaiskasvatusta ja koulutusta on ajateltava lapsen ja nuoren näkökulmasta. Tämä tarkoittaa riittävän pieniä ryhmiä, ammattitaitoisia opettajia, riittävää koulunkäynnin tukea ja riittävän kattavaa kouluverkkoa, jotta koulumatkat voidaan pitää kohtuullisina ja turvallisina. Laadukas perusopetus antaa hyvät valmiudet toisen asteen opintoihin. Lukio- ja ammatillinen koulutus on myös järjestettävä kaikkien saatavilla olevaksi.

4.Muu sivistystyö, kulttuuri ja liikunta ovat kuntalaisen henkireikä

Moni löytää vastapainoa nykyajan kiireiseen elämänrytmiin erilaisista harrastuksista. Kansalaisopistot, kirjastot, musiikkiopistot ja urheiluseurat tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja vapaa-aikaan. Ne myös lisäävät kuntalaisten hyvinvointia, usein varsin pienelläkin panostuksella. Kirjastoista on kehittymässä monipuolisia palvelukeskuksia. Suuntaus on hyvä, mutta vaatii riittävästi rahoitusta, jotta aukioloajat voidaan pitää riittävinä. Myös kirjastojen aineistomäärärahat on pidettävä tarpeeksi suurina, jotta perustehtävä voidaan toteuttaa laadukkaasti.

EU-Suomessa harrastamisesta on tullut bisnesvetoista ja yhä kalliimpaa. Se asettaa kansalaiset ja varsinkin lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Kuntien on huolehdittava siitä, että harrastusmahdollisuudet ovat kaikkien ulottuvilla, eivätkä vain harvojen etuoikeus.

5.Asuminen on perusoikeus

Vuokra-asumisestakin on tehty yksityistettyä liiketoimintaa. Varsinkin kasvukeskuksissa vuokrat olisivat karanneet vuokralaisten maksukyvyn ulottumattomiin ilman mittavaa asumistukijärjestelmää. Asumistuki on mahdollistanut vuokratuottojen merkittävän kasvun - asuntojen markkina-arvon nousulla höystettynä - samaan aikaan kun muu talous on ollut taantumassa. Kyseessä on parin miljardin euron vuotuinen tulonsiirto sijoittajien taskuun. Kuntien olisikin järkevämpää kaavoittaa tontteja ja tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja itse.

Asuntojen tuottajien ja pankkien ehdoilla toteutettavasta asunto- ja tonttipolitiikasta on siirryttävä asunnontarvitsijoiden, siis maksajien, ehdoilla tapahtuvaan asuntojen rakentamiseen. Asuntopolitiikka on muutettava sellaiseksi, ettei se automaattisesti johda rakenteelliseen korruptioon, eikä kohoaviin tonttien taikka asuntojen hintoihin. Asumista rasittavat verot ja maksut, kuten kiinteistövero, jätemaksut, vesimaksut jne. ovat tasaveron luonteisia ja siksi niillä ei pidä paikata kuntataloutta, vaan niiden perustana on oltava todelliset kustannukset.

6. Lähiruokaa ja uusiutuvaa energiaa

EU natisee liitoksissaan ja Suomi on tuonnin armoilla niin ravinnon kuin energian suhteen. Tilanne on kestämätön etenkin mahdollisessa kriisitilanteessa. Kuntien on mahdollisuuksien mukaan panostettava lähiruokaan ja uusiutuvan energian tuottamiseen. Ne takaavat selviytymisemme myös vaikeina aikoina.

7.Kiinteistöt ja kunnallistekniikka on pidettävä kunnossa

Kunnan on pidettävä huolta omistamistaan kiinteistöistä. Huonokuntoiset rakennukset on korjattava, eikä niitä tule käyttää, jos ne muodostavat terveysriskin. Homerakennusten kohdalla on tehtävä pikaisesti päätöksiä joko rakennusten korjaamisesta tai purkamisesta. Kunnan omaisuus, kuten kiinteistöt, kadut, vesi- ja viemärirakenteet on pidettävä hyvässä kunnossa ja jatkossakin kunnan omaisuutena. Julkisten rakennusten ja taajamakeskusten tulee olla esteettömiä.

8. Maahanmuuton syyt on tunnustettava

Nykyisen pakolaisuuden syyt ovat ennen muuta Lännen politiikassa, joka on hajottanut valtioita Keski- Aasiassa ja Lähi-idässä. EU on ollut pakolaisaallon synnyttämisessä suuri ja Suomi pieni tekijä. Nyt kun pakolaisia on täällä entistä enemmän, emme voita mitään syyttelemällä heitä. Voimme tehdä parhaamme, jotta he sopeutuisivat mahdollisimman hyvin vieraaseen yhteiskuntaan tai jotta he pystyisivät olojen rauhoituttua palaamaan kotiseudulleen.

On vältettävä vastakkainasettelua pakolaisten ja kantaväestön välillä, mikä tarkoittaa kaikkien tasavertaista kohtelua. Turvapaikanhakijoiden tarpeista on tietysti huolehdittava, mutta on tärkeää huolehtia myös paikallisen väestön terveyspalveluista, koulutuksesta ja asumisesta. Jos näiden ja turvapaikanhakijoiden palvelujen välillä ei ole tasapainoa, luodaan pohjaa muukalaisvastaisuuden nousulle.

9.Joukkoliikennettä on kehitettävä

Joukkoliikenteen kehittämisen tulee olla yksi kuntien painopistealueista sekä kuntalaisten palvelutarpeiden takia että ympäristösyistä. Sähköinen joukkoliikenne parantaa kaupunkikeskusten ilmanlaatua. Bussiliikenne on noidankehässä. Lippujen hinnat ovat varsin korkeita, mistä seuraa, että linjoja ei käytetä, mikä johtaa niiden lakkauttamiseen. Monia tärkeitä ja tarpeellisia bussireittejä on lakkautettu. Suuntaus on täysin väärä. Julkisen liikenteen pitäisi olla aina käyttäjälle edullisempaa kuin oman ajoneuvon käyttäminen.

10. Elinkeinotoiminta antaa kunnalle elinvoimaa

Kunnan tulee luoda suotuisat olosuhteet elinkeinotoiminnalle. Näin saadaan myönteisiä vaikutuksia kunnan työllisyyteen ja verokertymään. Kunnallisten verojen nostoa tulee pyrkiä välttämään, koska ne ovat luonteeltaan tasaveroja ja vaikuttavat kipeimmin pienituloisiin. Yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti esimerkiksi kunnan tekemissä hankinnoissa. Nyt kun julkisia, kunnallisiakin palveluja vaaditaan yksityistettäviksi, on tärkeää, että hankintojen kilpailutus tapahtuu reilusti - ei pelkkään hintaan tuijottaen. Kriteereissä on huomioitava vaikutukset alueen työllisyyteen, verotukseen, ympäristöön, osaamiseen ja koulutukseen, huoltovarmuuteen, paikallisuuteen jne. Toisin sanoen on katsottava, miten toimija kantaa vastuunsa toimintaympäristöstään ja mitä näiden laskelmien jälkeen jää viivan alle.

Riittävät liikenneyhteydet ja hyväkuntoinen tieverkosto ovat yrityksille elintärkeitä. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen on tärkeä tekijä maaseudun autioitumisen pysäyttämisessä. Hallituksen kaavailema tieverkoston yhtiöittäminen ja tiemaksut eivät palvele kansalaisten etua. Toteutuessaan ne johtaisivat siihen, että tieinvestoinnit suunnattaisiin tuottoisimmille, vilkkaimmin liikennöidyille reiteille, ja maaseututiet jäisivät entistä enemmän retuperälle.

11.Kaupunginosa- tai kylätoiminnan tukeminen on kunnan etu

Kunnat ja kaupungit jakautuvat pienempiin osiin, kyliin tai kaupunginosiin. Näillä voi olla monenlaista yhdistys- tai muuta toimintaa, jota kunnan varoin on mahdollista tukea. Tällainen toiminta lisää yhteenkuuluvuutta ja antaa kanavia omaan elinympäristöön vaikuttamiselle. Toisin sanoen se lisää kuntalaisten tyytyväisyyttä ja on siten lopulta myös kunnan etu.

12. Luottamushenkilöitä kahlitseva puolue- ja ryhmäkuri on tuomittavaa

Vaaleilla valituilla luottamushenkilöillä on oikeus ja myös velvollisuus toimia oman järkensä ja tuntonsa mukaan.

www.ipu.fi

(IPU:n uudet nettisivut ovat tulossa noin 12.2.2017)