tiistai 26. huhtikuuta 2016

Entä jos ydinvoimala tekee puoli maata asuinkelvottomaksi?

Eurajoelle rakennetaan kolmatta ydinvoimalaa. OL3 on ensimmäinen länsimainen ydinlaitos, jonka rakentamisesta päätettiin Tsernobylin onnettomuuden 26.4.1986 jälkeen.

OL3:n rakentaminen on myöhässä vähintään yhdeksän vuotta. Tilaaja ja toimittaja vaativat toisiltaan miljardien eurojen korvauksia. Rakentamisprosessi ei herätä luottamusta. Siitä ei tullut ydinvoiman uuden tulemisen mallikappale vaan varoittava esimerkki.

Voimalan tilaaja ja toimittaja eivät ole kyenneet hallitsemaan rakentamista ja sen aikataulua. Miten laitoksen toiminta olisi sen luotettavampaa?

OL3:n onnettomasta projektista huolimatta Suomen päättäjät antoivat luvan rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoen Hanhikivelle. Suomi erottuu aiemmasta viiteryhmästään yhä enemmän. Ruotsi on päättänyt luopua ydinvoimasta, joten pian Suomi on Pohjoismaista ainoa, joka sitä käyttää.

Ydinvoiman erikoisuus on sen sisältämä katastrofiriski. Fukushiman v. 2011 ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Saksassa päätettiin luopua ydinvoiman käytöstä. Katastrofiriski voi laskennallisesti olla pieni. Se on kuitenkin todellinen. Siksi vakuutusyhtiöt eivät ole myöntäneet Suomen ydinvoimaloille lain vaatimia vakuutuksia.

Katastrofiriskin toteutuminen voi tarkoittaa sitä, että suuri osa Suomesta muuttuu asuinkelvottomaksi hamaan tulevaisuuteen. Jos näin käy, mistään ei löydy vastuun ottajia ja vaikka löytyisi, pahoittelut eivät tilannetta muuksi muuta.

Miksi tällainen riski otetaan, kun tarvittava sähköenergia voidaan tuottaa uusiutuvista energialähteistä ilman katastrofiriskiä? Eurajoen kunnanjohtaja kertoi dokumentissa, että ”Houkutus taloudellisesti mittavien hankkeiden saamiseen paikkakunnalle menee pienten riskien ohi”. Myös koko maata ajatellen kyse on siitä, että jotkut katsovat hyötyvänsä taloudellisesti ja – vaalirahoitetutkin - päättäjät näitä hankkeita tukevat.

Ainakin taloudellinen katastrofi on se, miten Suomessa on hukattu valtavat mahdollisuudet olla uusiutuvan energian edelläkävijä. Vuosia sitten Suomessa oli hyvin edistyksellistä tuulivoimatekniikkaa. Kun uusiutuvaa energiaa poliittisesti jarrutettiin ei ollut kotimarkkinoita ja muualla mentiin edelle. Tanskassa on maailman suurin tuulivoimatekniikan valmistaja. Tanskan valtio on saanut jokaista tuulivoimaan sijoittamaansa kruunua kohti enemmän kuin viisi kruunua takaisin.

Suomen olosuhteet aurinkosähkön tuotantoon ovat vastaavat kuin Keski-Saksassa, siis hyvät.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston laskelmat v. 2012 osoittivat, että ydinvoiman rakentaminen uuteen paikkaan on tuulivoimaa kalliimpaa. Ero tuulivoiman hyväksi on nyttemmin selvästi kasvanut. Halvaksi energiaksi mainostettu ydinsähkö näyttää muun tekniikan kehittyessä jäävän kalleimmaksi.

Suomessa voidaan vieläkin tehdä täyskäännös energiapolitiikassa. Nyt sillä on jo kiire. Keskeneräiset ydinlaitokset on syytä jättää kesken. Jos tuulivoima on kadehdittavan hyvä bisnes, miksi valtio ei rakenna sitä itse?

Ei kommentteja: