tiistai 27. lokakuuta 2015

Kysymys kuuluu: Miten hyvinvointi turvataan ilman kasvua?

Kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaan suurimman talouskasvun maat v. 2015 ovat Papua-Uusi-Guinea, Kongo ja Turkmenistan. Tuntumassa seuraavat Etiopia, Myanmar ja Norsunluurannikko.

Talouden voimakas kasvu on luontevaa siellä, missä on paljon tehtävää, rakennettavaa ja korjattavaa. Vanhoissa teollisuusmaissa kasvua ei juuri ole. Teollisuus on uusi maatalous, tuotannon tehostaminen vie työpaikkoja sen lisäksi, että niitä on siirtynyt halvempiin maihin. Suomesta hävisi 80 000 teollista työpaikkaa vv. 2007-2015. Automatisointi etenee myös palveluissa.

Nyt pitää päättää mitä halutaan. Jos halutaan talouden jatkuvaa kasvua, on ymmärrettävä, että yleisesti toivottu bruttokansantuotteen kolmen prosentin vuotuinen kasvu tarkoittaa sen kaksikymmenkertaistumista sadassa vuodessa. Jo nyt luonnonvarojen kulutus on kestämättömän suurta. Nykymenon jatkaminen tarkoittaa ympäristön ja siitä riippuvaisen ihmisen tulevaisuuden tuhoamista.

Jos halutaan muuttaa nykyisen tuhoisan kehityksen suuntaa ja turvata hyvinvointi, on luovuttava talouskasvun vaatimuksesta. Talouskasvu ja hyvinvointi lisääntyivät samanaikaisesti hyvin pitkän aikaa. Ne erkaantuivat toisistaan vasta 1980-luvulla sekä Suomessa että laajemmin rikkaissa maissa. Nyt monet taloutta kasvattavat toimet heikentävät hyvinvointia. Hyvinvointi ei tietyn rajan jälkeen riipu aineellisen kulutuksen määrästä.

Suomen talous kasvoi kaksinkertaiseksi vv. 1990-2007. Samaan aikaan köyhien lapsiperheiden määrä moninkertaistui ja pienituloisimpien tulot romahtivat kolmanneksella.

Kulutusyhteiskunta perustuu tyytymättömyyden luomiseen. Voimistetaan entisiä ja luodaan uusia tarpeita, joita tyydytetään tavaroilla ja palveluilla. Mainonnalla ja puutteen psykologialla on vankat perusteet, sillä ihmisellä on myös perustavia tarpeita – kuten ruoka ja asunto. Nykyinen talousmalli ei kuitenkaan tee eroa ihmisen perustarpeiden ja ylellisyyskulutuksen välille.

Kasvun pakko syntyy velkaan perustuvasta rahoitusjärjestelmästä. Talousmalli, joka perustuu jatkuvaan kasvuun, on viallinen. Se on hylättävä vahingollisena ja tulevaisuutta tuhoavana. Samalla on katkaistava kehitys, jossa valtaa siirretään kansalaisilta yrityksille.

Tilalle tarvitaan sellaista taloutta, joka tarjoaa oikeudenmukaisuutta, siis tasapainoa ihmisten välille ja tasapainoista taloudellista kehitystä. Valtiovallan on suojeltava ihmistä ja erityisesti pienten yritysten toimintamahdollisuuksia on parannettava. Elämänlaatua on mahdollista lisätä. Tarvitaan työtä ja mielekästä tekemistä kaikille työkykyisille. Tarvitaan kaikkien pärjäämistä, perustarpeiden tyydyttämistä. Kasvupakosta luopuminen ei merkitse puutetta ja kurjuutta vaan riittävyyttä ja hyvinvointia.

Tällaisen talouden pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Valtion hallussa oleva keskuspankki, oma raha, itsenäinen lainsäädäntö ja keskuspankkirahoitus on käytännössä testattu ja toimiviksi havaittu. Niiden varaan voidaan rakentaa tasapainoista taloutta ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi perustulon toteuttamismahdollisuuksia on syytä pohtia tältä pohjalta.

On oleellista tunnistaa tulevaisuuden kannalta oikeat kysymykset. Silloin on toiveita löytää kestäviä vastauksia. Yksi ydinkysymys on miten hyvinvointi turvataan ilman kasvua.

Ei kommentteja: