maanantai 31. joulukuuta 2012

2013 – Näkyvissä nykymallin romahdus ja merkkejä paremmasta

Maailmanlaajuiseksi levinnyt läntinen talousmalli on syvässä kriisissä. Kriisissä ovat monet muutkin keskeiset asiat, myös ihmistä elättävä luonnonympäristö.

Satakunta vuotta vaihtelevasti rakennettu demokratia on suurelta osin muuttunut näennäisdemokratiaksi. Suomi on osa harvainvallan johtamaa Euroopan unionia valtiollisen itsenäisyytensä ja kansan vallan menettäneenä.

Demokratian alennustilasta ja harvainvallasta johtuu yhteiskunnallinen kriisi. Eriarvoisuus ja köyhyys lisääntyvät. Pienilukuinen mutta määrätietoinen eliitti ja yhtiövalta ovat tehneet veronkierrosta laillista ja ajavat alas vielä jäljellä olevia hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. Rahaa ei ole hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, koska lakeja on muutettu niin, että työn ja tuotannon tulokset voidaan viedä yhä enemmän verotuksen ohi ja kansainväliseen keinotteluun.

Valtiosta on tehty kansainvälisten pankkien ja suuryritysten alamainen, joka anoo velkaa sijoittajilta. Toisaalta valtion kansalaiset on pakotettu velanantajien virheiden maksajiksi. Irvokas keinottelutalous tarjoaa köyhille kapitalismia ja rikkaimpien keinotteluvirheille sosialismia.

Kansalaiset ovat laajalti alistuneet, koska suuria joukkoja koonneet puolueet, Keskusta, Kokoomus ja Sdp sekä valtarakenteeseen kuuluvat erilaiset etujärjestöt ovat kertoneet, että vaihtoehtoja ei ole. Ei ihme, että monet ovat kääntäneet selkänsä politiikalle.

Rakenteellinen korruptio – puoluetuet, etujärjestöjen puoluerahoitus, puoluekuri, valtamedian hallinta – on pitänyt huolen siitä, että aitoa julkista keskustelua tulevaisuuden vaihtoehdoista ei ole, eikä vaaleissa ole ollut pelkoa todellisista muutoksista.

Huutava muutoksen tarve on valtamedian avustuksella nostanut valtapuolueiden haastajaksi Perussuomalaiset. Ps. on juuri sellainen näennäisoppositio, jota valtarakenne tarvitsee. Näkyvä, aktiivinen ja harjoitettavan politiikan kannalta vaaraton. Ps. hyväksyy euron ja EU-jäsenyyden, joka tarkoittaa EU-johtoista talous- ja ulkopolitiikkaa. Se nojaa sotilaalliseen voimaan – eikä siis puolueettomuuspolitiikkaan - turvallisuuspolitiikassa, ydinvoimaan energiapolitiikassa ja kasvu-uskoon talouspolitiikassa. Peruslinja on siis aivan sama kuin johtavilla hallituspuolueilla.

Merkkejä paremmasta on kuitenkin näkyvillä. Valtamediaa haastamaan on syntynyt uutta mediaa, joka ei ole riippuvainen valtarakenteista. Monet kansalaiset ovat luopuneet perusteettomasta puolueuskollisuudesta.

Globalisaatio on merkinnyt esteiden poistamista pääomien ja vallan keskittymiseltä. Tämä harvainvalta sortuu omaan ahneuteensa. On tärkeää, että tilalle on tarjolla parempaa.

Globalisaatiosta, ylikansallisesta harvainvallasta on siirryttävä lokalisaatioon, paikallisuuden ottamiseen lähtökohdaksi. Kansainvälisten alistussuhteiden tilalle tarvitaan aitoa yhteistyötä.

Jatkuvan talouskasvun vaatimus on hylättävä. Sen sijaan on keskityttävä työn järjestämiseen kaikille työkykyisille, kaikkien pärjäämiseen ja perustarpeiden tyydyttämiseen.

Tasapainoisempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys on mahdollista. Sen perustaa on rakennettava jo ennen edessä olevaa harvainvallan ja keinottelutalouden romahdusta.

Valtapuolueiden ja näennäisopposition haastajien tehtävä on saada sanomansa paremmin kuuluviin.

Ei kommentteja: