perjantai 4. kesäkuuta 2010

Suomesta on tulossa ulkomaisen ydinjätteen kaatopaikka

EU:n säännösten mukaan jäte on tavaraa. Myös ydinjäte on jätettä ja siis tavaraa. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi EU:n keskeisiä periaatteita. Ja Lissabonin sopimuksen mukaan EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella.

Suomen hallitus esittää ydinvoimalan rakentamislupaa mm. Fennovoimalle. Sen suurin omistaja on saksalainen energiajätti E.ON. Jos eduskunta myöntää luvan Fennovoimalle, täytyy yhtiön löytää jostakin sijoituspaikka ydinjätteilleen.

EU:n säännöksiä toteutettaessa ei liene juuri keinoja estää ydinjätteen tuontia E.ONin muista Keski-Euroopassa sijaitsevista ydinvoimaloista. Asia on joka tapauksessa jäänyt Suomessa vaille julkista keskustelua. Saksassa ovat useat tutkijat ja poliitikot väläytelleet ratkaisun ydinjätteiden loppusijoitukselle löytyvän nimenomaan harvaanasutusta Suomesta.

Ministeri Pekkarinen väläytti ydinjätteiden sijoituspaikaksi Sievin kuntaa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin mukaan jätteet voisivat päätyä uuden voimalan sijoituspaikkakunnalle Pyhäjoelle tai Simoon.

Ydinjätteiden loppusijoituksesta ei ole tehty missään lopullisia päätöksiä. Suomessa Eurajoen Olkiluotoon louhittavan luolaston kiviaineksen kestävyydestä ja kallioperän vakaudesta on hyvin erilaisia käsityksiä ja tutkimustuloksia. Jätteiden suojaksi suunniteltujen kuparikapseleiden kestävyydestä on esitetty vahvoja epäilyjä ainakin ruotsalaisissa tutkimuksissa.

Ydinjätteiden sijoitukseen liittyvät kysymykset kertovat, että ydinvoiman lisärakentaminen sisältää paljon riskejä. Riskejä ja kustannuksia siirretään tuleville sukupolville. Se tuskin on kestävää kehitystä.

Olisi syytä tunnustaa, että ydinvoiman todellisia kustannuksia ei tiedetä. Onneksi on olemassa riittävästi tapoja tuottaa energiaa turvallisemmin ja kaikki kustannukset huomioon ottaen myös edullisemmin.

Ei kommentteja: