keskiviikko 17. helmikuuta 2010

No toiko se euro vakautta?

Keskustelu siitä, mitä markan vaihtaminen euroksi tarkoittaa, jäi Suomessa torsoksi 1990-luvulla. Päähuomion vei menettelytapa jolla euroon siirryttiin.

Lipposen hallituksen oikeusministeri Sauli Niinistö sanoi 90-luvun puolivälissä, että päätös EU-jäsenyydestä teki Suomen perustuslakiin EMU:n, siis myös euron mentävän aukon. Niinpä päätös markan vaihtamisesta euroksi tehtiin ilman eduskunnan säätämää lakia hallituksen luottamuslauseäänestyksen yhteydessä. Se, että Suomen perustuslakiin oli kirjattu, että ”Suomen rahayksikkö on markka”, ei tahtia haitannut.
Perustuslaki uusittiin myöhemmin ja maininta rahasta jätettiin siitä kokonaan pois.

Euron piti tuoda vakautta. Ruotsissa, jossa järjestettiin kansanäänestys eurosta, keskusteltiin voimakkaasti ns. epäsymmetristen shokkien vaikutuksista euromaihin.
Nuo shokit ovat nyt muuttuneet todellisuudeksi.

Keskusteleva Ruotsi hylkäsi euron ja piti kruununsa. Nyt Ruotsista tuodaan Suomeen mm. maitoa, lihaa ja puutavaraa, joita meillä on yllin kyllin, mutta joiden vientiä euron kalleus on haitannut ja tuontia helpottanut.

Suomi saatiin eurokuntoon 1990-luvun lopulla, kun valtion kunnille maksamat valtionosuudet leikattiin puoleen. Näin synnytettiin jatkuva kuntien talouskriisi ja peruspalvelujen kriisi. Suomi toimi EU-oppien mukaan mallikelpoisesti.

Monet EU-maat, mukaan lukien monet suurimmista eivät ole piitanneet mitään EU:n euro-määräyksistä. Kreikassa on valtion taloustilastoja väärennetty järjestelmällisesti. Nyt Kreikan keinottelu on paljastunut ja suuret julkisten menojen leikkaukset ovat edessä.
Samalla lisääntyy väkivalta kaduilla.

Kreikkalaisten lisäksi hölmöilyn maksajiksi tarvitaan hyväuskoisia hölmöjä muista euromaista.

Oman rahan puolustajia on Suomessa julkisuudessa pilkattu impivaaralaisiksi. Pääasiassa heistä ei tosin ole tarvinnut välittää. Vaikeneminen on riittänyt. Jää nähtäväksi, pitääkö oman rahan ja talouspolitiikan tarpeellisuus opetella Suomessa kokonaan kantapään kautta vai voiko siitä käydä keskustelua.

Ei kommentteja: