perjantai 11. marraskuuta 2016

Suomi ei voi nojata voimaan

Suomi luopui EU:hun liittyessään puolueettomuuspolitiikasta turvallisuuspolitiikan perustana. EU-Suomi on sitoutunut unionin rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Suomen sotilaallinen liittoutuminen on edennyt myös Nato- ja USA-sopimusten kautta. Suomalaisia sotilaita on viime aikoina ollut mukana vuosittain noin sadassa Naton harjoituksessa. Armeijan hankinnoissa on panostettu puolustuksen sijasta toimintaan maamme rajojen ulkopuolella.

Tämä kaikki on tehty ilman kunnollista kansalaiskeskustelua. Taloustutkimuksen toukokuussa 2016 tekemän kyselyn mukaan 46 prosenttia vastaajista piti Suomen alueen luovuttamista USA:n harjoitustoimintaan kielteisenä. Myönteisesti asiaan suhtautui 37 prosenttia.

Huhtikuussa 2016 julkaistussa Nato-selvityksessä todetaan, että ”jo tähänastinen yhteistyö ja tehdyt sitoumukset mitä todennäköisimmin vetävät Suomen osalliseksi Itämeren alueen sotilaallisiin konflikteihin”.

USA:n tuleva presidentti on herättänyt epävarmuutta eurooppalaisissa liittolaisissa, myös Suomessa. Eri maissa presidenttejä tulee ja menee. Suomen turvallisuuden kannalta keskeinen kysymys kuitenkin on edelleen maamme suhde sen suurimpaan naapuriin, Venäjään. On kysyttävä mihin Suomi nojaa Venäjä-suhteessaan, voimaan vai taitoon?

Jos – niin kuin nyt – Suomi pyrkii nojaamaan voimaan, sitä täytyy hankkia ulkopuolelta, koska omaa voimaa ei pienellä Suomella suurta vastaan ole. Tämä ajatus vie muiden armoille. Ja eteen tulee ennen pitkää ikäviä yllätyksiä. Yllätyksenä ei pitäisi tulla sen, että Suomen alueen antaminen ulkopuolisten käyttöön tekee maastamme uhan Venäjälle. Samalla Venäjästä tulee uhka Suomelle.

Sotilasliittojen turvatakuut ovat paperia. Kovan paikan tullen valtiot huolehtivat ennen muuta omista elintärkeistä eduistaan. Tämä asia ei ole historian saatossa muuttunut.

Suomen turvallisuus ei voi olla muiden varassa. Taitoon nojaaminen tarkoittaa sen oivaltamista, että itsenäistä ja puolueetonta Suomea ei uhkaa mikään ulkopuolinen vaara. Puolueeton Suomi pysyy erossa suurvaltojen ristiriidoista. Sellainen Suomi ei ole rähmällään mihinkään suuntaan ja osoittaa puolustusvoimillaan, että ei halua minkään muun maan sotilaita omalle alueelleen.

Puolueettomuus on Suomelle kestävin tapa varmistaa oma turvallisuus. Itsenäinen ja puolueeton Suomi on koko pohjoisen Euroopan turvallisuuden kannalta merkittävä tekijä.

Suomen suunnan kääntäminen itsenäisyyteen ja puolueettomuuteen ulos EU:sta ja sotilasliittokehityksestä on suomalaisten käsissä.

Ei kommentteja: