tiistai 12. heinäkuuta 2016

Mistä uusi pääkaupunki, jos Helsinki jää veden alle?

Tuoreita uutisotsikoita: Ilmastonmuutoksen haamuraja rikki: ”paluuta ei ole”, Ikirouta sulaa hälyttävää tahtia. Maapallon ilmasto lämpenee nyt rajusti - tutkija: "turvaraja" jo lähellä. Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä. Grönlannin jäätiköt sulavat nyt katastrofaalista vauhtia.

Ilmastonmuutokseen liittyy yksi varma asia: epävarmuus. Kuitenkin asiaa muutamia kymmeniä vuosia seurannut maallikkokin voi nähdä, että tilanne on vakava. Ilmastonmuutos on tapahtunut tosiasia.

Erilaiset ilmastomallit ovat tutkimusten ja arvioiden yhdistelmä. Kehitys näyttää menevän pessimistisimpien arvioiden mukaan.

Ylen uutinen tammikuulta 2016: Kalifornialaisen tutkimuslaitoksen edustajat kertoivat, että vuoden 1997 jälkeen meriin on varastoitunut yhtä paljon ihmisen aiheuttamaa lämpöenergiaa kuin syntyisi, jos Hiroshima-tyyppinen atomipommi olisi räjäytetty joka sekunti 75 vuoden ajan. Tutkijat kauhistuivat muutoksen nopeudesta.

Maapalloa ja ilmakehää tiedemiehenä 50 vuotta seurannut geofysiikan professori Robert Strom erikoistui mm. auringon aiheuttamaan ilmastonmuutokseen Maa- ja Mars-planeetoilla. Stromin mukaan nyt eletään ratkaisujen aikaa, koska maapallon ympäristö muuttuu ihmisen hiilidioksidipäästöjen takia yhä kiihtyvällä vauhdilla. Parinkymmen vuoden päästä tullaan vakavien vahinkojen vaiheeseen ja vuosisadan puolivälistä sen loppuun on katastrofin aika. Stromin mukaan kaikki varteen otettavat tiedemiesyhteisöt ovat tästä samaa mieltä.

Strom arvioi, että Pohjoisnavan koko jää sulaa lähivuosina. Merenpinta nousee viisi metriä ja myöhemmin ehkä 20 metriä mm. Grönlannin jäätiköiden sulaessa.

Vuoden 2030 tienoilla siirrytään hirveiden ilmastomullistusten, äärikuivuuden ja tulvien, suurten sadonmenetysten, poliittisten mullistusten ja alkavien valtavien kansainvaellusten aikaan. Esim. USA:n Keskilännen vilja-alueiden keskilämpö nousee 40-45 celsius-asteeseen ja sadot tuhoutuvat kokonaan. Stromin mukaan sellaiset arvot kuin demokratia, vapaus, ihmisoikeudet, laillinen järjestys ja kansainvälinen yhteistoiminta siirtyvät historiaan.

Tätä seuraava katastrofivaihe merkitsee sivilisaatiomme loppua sellaisena kuin me sen tunnemme. Ihmiskunnasta voi tuhoutua noin puolet. Kukaan ei voi ennustaa kehityksen lopputulosta. Strom korosti, että toimiin hiilidioksidin määrän lisääntymistä vastaan pitäisi ryhtyä nyt heti. Ja se taas on poliittisesti mahdotonta. Vaikka hiilidioksidimäärät saataisiin nyt heti 1970-luvun tasolle, jatkuisi lämpeneminen vielä 200 vuotta.

Ympäristöajattelun tärkeimpiin vaikuttajiin kuuluva Gaia-teorian isä James Lovelock on esittänyt, että ilmaston yhä lämmetessä edessä on dramaattinen muutos. Maapallon ekosysteemi hakeutuu uuteen tasapainotilaan ja selviytyy, mutta ihmisten sivilisaatio on vakavasti uhattuna.

Ikävät arviot voi kuitata pelotteluksi. Mutta entäpä jos ne ovat oikeansuuntaisia? Mistä uusi pääkaupunki jos Helsinki jää veden alle? Kysymys on toki toisarvoinen muihin ongelmiin verrattuna. Suomen rannikkokaupungeissa asuu yhteensä noin kaksi miljoonaa ihmistä. Rannikolla sijaitsevat myös mm. kaikki Suomen ydinvoimalat.

Jos uhat otetaan vakavasti, tarvitaan käytännön toimia. Murehtiminen ei auta. Jo ammoin joku totesi: ”Opettelin kuolemaan, mutta opinkin elämään”. Tätä ajatusta voi soveltaa myös yhteisöjemme tulevaisuuteen.

Koska ilmastonmuutoskysymykseen liittyy paljon lukkiutuneita käsityksiä ja asenteita, jokaiselle saattaa olla hyväksi miettiä minkä viestin jättää jälkipolville sen varalta, että on käsityksissään väärässä.

Ei kommentteja: