perjantai 11. maaliskuuta 2016

Yhteiskuntasopimuksella tulonsiirto palkoista vientiyritysten voittoihin

Yritysten kansaneläkemaksu poistettiin v. 2010. Valtiontalouden menetys oli n. 700 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteisöveron alennus 20 prosenttiin v. 2014 merkitsi n. 1000 miljoonan euron pudotusta valtion verotuloihin. Näitä toimia päättäjät perustelivat investointien ja työllisyyden kasvattamisella. Työllisyys ja investoinit ovat kuitenkin alentuneet entisestään.

Yritysten maksamat osingot sen sijaan ovat kasvaneet. Päättäjien hurskaat toiveet yrityksille yhteiskuntavastuun kantamisesta ovat valuneet kuin vesi hanhen selästä. Tämän ei pitäisi olla mikään yllätys. Yrityksiltä voi perustellusti odottaa, että ne ajavat ensisijassa omaa ja omistajiensa etua. Sen sijaan poliittisilta päättäjiltä voi ja pitää odottaa vastuun kantamista yhteiskunnan kokonaisuudesta.

Sekoilu yhteiskuntasopimuksen tai kilpailukykysopimuksen ympärillä muistuttaa kela-maksu poistamista ja yhteisöveron alentamista. Kyse on tulonsiirrosta. Tällä kertaa tulonsiirrosta palkoista vientiyritysten voittoihin.

Kyseessä on myös sisäinen devalaatio. Ilman omaa rahaa ei Suomella ole mahdollisuutta itsenäiseen raha- ja talouspolitiikkaan. Kun valuuttakurssi ei jousta, on työllisyyden ja / tai palkkojen joustettava. Maksamme hintaa eurosta ja EU-jäsenyydestä. Tämänkään ei pitäisi olla yllätys.

Jokainen voi varmuudella päättää vain omien rahojensa käytöstä. Näin ollen myöskään valtiovallalla ei ole mahdollisuutta päättää miten yritykset voittonsa käyttävät. Suomessa on paljon tekemätöntä työtä ja monia tärkeitä investointikohteita, jotka odottavat rahaa ja tekijöitä. Esim. kulkuväylien ja rakennusten jatkuvasti kasvava korjausvelka on kymmeniä miljardeja euroja. Valtiovallan vastuulla on toimia niin, että tällaiset asiat tulevat hoidetuiksi.

Julkisia menoja voidaan rahoittaa muutenkin kuin verotuloilla ja ulkoisella velkaantumisella. Keskuspankkirahoitus on ollut Suomessakin käytössä ennen kuin se EU-politiikan takia kiellettiin. Keskuspankkirahoitus tarkoittaa sitä, että valtion määräysvallassa oleva keskuspankki luo rahaa tärkeiksi katsottuihin tarpeisiin.

Keskuspankkirahoitusta on toki käytettävä harkitusti ja rajoitetusti. Oma raha, oma keskuspankki ja itsenäinen lainsäädäntö vaativat tietysti irtautumista sekä eurosta että EU-jäsenyydestä.

Valtio siis voi velkaantua omalle keskuspankilleen eikä ulkomaisille sijoittajille. Nyt euro-Suomi odottaa ulkomaisten luottoluokittajien ja EU:n komission tuomioita. Maan hallitus - EU:n hallinto Suomessa - tarjoaa talouslääkkeiksi erilaisia "rakenteellisia uudistuksia". Yksi niistä on palloteltavana oleva ns. yhteiskuntasopimus, joka jatkaa EU:n politiikalle uskollisena köyhien köyhdyttämistä ja rikkaiden rikastuttamista.

Suunnan muutos nykyiseen alennustilaan vaatii henkistä ryhdistäytymistä ja alamaisuuden heittämistä nurkkaan. Nykypolitiikan vaihtoehto on oma raha ja itsenäisyys.

Ei kommentteja: