perjantai 29. tammikuuta 2016

Rajat eivät voi olla täysin auki tai kiinni

Maahanmuutosta julkisuudessa näkyvää sanailua on vaikea sanoa keskusteluksi. Ennemmin on kyse huutelusta ja ohipuhumisesta.

Ns. keskustelu kiteytyy Rajat kiinni –vaatimukseen ja siihen suhtautumiseen. Kuinka järkevältä kuulostaa ajatus, että asunnon ovien ja ikkunoiden pitää olla joko koko ajan lukittuina tai ne pitää poistaa kokonaan? Yhtä järkevää tai järjetöntä on esittää, että rajojen pitää olla kiinni - tai auki.

Jo 1300-luvulla oli suomalaisia professoreita Pariisin yliopistossa. On harhaa luulla, että Suomen rajat ovat joskus olleet kiinni.

Kysymys valtion rajoista on ajankohtainen siksikin, että Suomi on osa Euroopan unionia, jolla ei perussopimustensa mukaan ole sisärajoja. Niinpä Suomella ei ole omaa rajavalvontaa. Kysymys kuuluu pitääkö sellainen olla? Vastaus riippuu siitä, mitä halutaan. Jos halutaan, että Suomen asioista päätetään maan rajojen ulkopuolella, omaa rajavalvontaa ei tarvita. Muuten tarvitaan.

Lähi-idän, Keski-Aasian ja Afrikan hajotetuista valtioista tulee Eurooppaan suuri määrä ihmisiä hakemaan turvapaikkaa ja parempia elinoloja. Tämä lienee ikävä kyllä vain alkua suurille kansainvaelluksille, jotka mm. ilmastokriisin takia ovat näköpiirissä.

Meidän on määriteltävä oma kantamme meneillään olevaan pakolais- ja siirtolaiskriisiin. Joudumme paljastamaan ihmiskäsityksemme.

Useimmat ihmiset haluavat, että hädässä olevia autetaan. Samalla halutaan, että maahanmuutosta ei koidu suuria ongelmia ja että siinä on jokin kohtuus.

Tietenkään Suomi ei voi olla koko maailman tai Euroopan sosiaalitoimisto. Yhtäältä on kysymys siitä, mikä on tehokasta auttamista. Toisaalta siitä, millaisia määriä turvapaikan hakijoita on mahdollista ottaa vastaan.

Käsillä olevien ja tulevien pakolais- ja siirtolaispaineiden ratkaiseminen ei välttämättä onnistu hyvin, mutta kaikki järjelliset keinot on käytettävä.

Nyt on otollinen aika tehdä YK:ssa esitys, että valtiot osoittaisivat esim. kymmenen prosenttia asemenoistaan köyhyyden voittamiseen sekä pakolaisuutta aiheuttavien kriisien ratkaisemiseen ja ennalta ehkäisyyn. Maailman turvallisuustilanne paranisi näin enemmän kuin aseisiin satsaamalla.

Ihmisissä on valtavasti voimavaroja ja ne on saatava paremmin käyttöön. On tuskin liioiteltua sanoa, että rakentavien voimavarojen käyttöön saamisesta riippuu tulevaisuutemme laajemminkin.

Apu on usein tehokkainta hädässä olevien lähialueilla. On panostettava siihen, että ihmiset voivat vaikuttaa omiin olosuhteisiinsa.

Turvapaikkaa hakevista hyvin monet toivovat voivansa palata kotimaahansa olojen rauhoituttua. Kun heillä on viemisinään hyödyllistä koulutusta, on avun antaja onnistunut.

Ei kommentteja: