perjantai 8. tammikuuta 2016

Hurraa-isänmaallisuus vie taaksepäin

Suomi on monin tavoin vakavissa vaikeuksissa. Epävarmuuden taustalla on näköalattomuus. Liiaksi talouteen keskittyvä julkinen – tyhjäksi koettu - puhe jättää monet kuulijat kylmiksi. Tavallisen ihmisen kokema kylmyys avaa portteja ääri-ilmiöille.

Väkivaltaiset ratkaisut ovat ihmeen lähellä rauhalliselta näyttäviä ja helposti hallittavia suomalaisia. 1930-luvun Saksasta ja Italiasta kopioituja soihtukulkueita ja katupartioita järjestetään jopa poliisijohdon hyväksyminä. Nykyisten hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä istuu natsien ihailijoita, eikä se näytä haittaavan maan hallitusta. Vihapuheet ovat ulkona jo muuttuneet polttopullojen viskelyksi.

Jotkut kansallismielisyydellä ratsastavat näkevät hetkensä tulleen viimeistään nyt kun perussuomalaisten kupla on puhjennut. Jotain koomillista on siinä, että sekä uusnatsien että ”kansallismielisten” toiminnot on kopioitu Ruotsista.

Neuvottomia vallanpitäjiä hyödyttää se, että EU-vetoisen politiikan vaihtoehdoksi tarjoutuu hyödyllisiä idiootteja, ”kansallismielisiä” tai muita hurraa-isänmaallisia, joita ei tarvitse pelätä. Suuri enemmistö ihmisistä ei voi ottaa rasisteja tai sellaisilta vaikuttavia vakavasti otettavana poliittisena vaihtoehtona. Hurraa-isänmaallisuus vie Suomea taaksepäin ja hidastaa kestävien ratkaisujen löytämistä.

EU-politiikan haaksirikko on tosiasia. Euro ja EU-jäsenyys ovat olleet tuhoisia Suomelle. Suomi tarvitsee oman rahan ja valtiollisen itsenäisyyden. Siis eron eurosta ja EU:sta. Suomi tarvitsee myös oman rajavalvonnan ja ulkopolitiikan. Näiden asioiden toteuttaminen riippuu suomalaisista itsestään. Näitä Itsenäisyyspuolueen (IPU) ajamia tavoitteita voidaan toteuttaa kansanäänestysten ja vaalien kautta.

Vaalien välilläkin on tärkeää toimia. Se IPU, jonka minä tunnen ja tiedän irtisanoutuu vihapuheista ja rasismista. Kaksissa edellisissä vaaleissa IPU:n ehdokkaat ovat sitoutuneet kannattamaan Suomen eroa EU:sta, vastustamaan Nato-jäsenyyttä ja kannattamaan kansanvallan lisäämistä. Ehdokkaat ovat myös sitoutuneet periaatteeseen, jonka mukaan jokainen ihminen on yhtä arvokas kansallisuudesta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Ei kommentteja: