tiistai 13. tammikuuta 2015

Miksi valtio on pankkien lainajonossa?

Keskustapuolueen puheenjohtajan Juha Sipilän mielestä ”eurooppalainen raha on Suomelle suuri mahdollisuus”. Tuo europpalainen raha on tarjolla olevaa lainarahaa.

Samanlainen ajatus on esitetty Kreikassa takavuosina moneen kertaan. Eurooppalainen raha on nähty suurena mahdollisuutena. Nyt Kreikka nääntyy velkataakkansa alle. Se on täysin EU:n ja sen keskuspankin sekä kansainvälisen valuuttarahaston holhouksessa.

Rahoitusjärjestelmää kuvaavassa EU:n keskuspankin kaaviossa valtiot ovat samassa jonossa kotitalouksien ja yritysten kanssa.

Valtio ei ole yritys, eikä sen pidä olla edes yritykseen verrattava, vaikka vallassa olleet ja olevat yrittävät toisin esittää.

On kestämätöntä ja pidemmän päälle tuhoisaa kaikille, että valtio on alistettu suuryritysten, -sijoittajien ja –pankkien vallankäytölle.

Nykyisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien taustalla on suunnitelmallinen muutos, joka toteutettiin 1980-luvun puolivälistä alkaen. Sitä on kuvattu sanoilla rahamarkkinoiden vapauttaminen.

Suomessa muutos alkoi viimeistään v. 1985, jolloin luovuttiin keskuspankkirahoituksesta. Sen jälkeen valtio ei voinut käyttää oman keskuspankin rahoitusta menoihinsa. 1989 Suomessa ryhdyttiin noudattamaan EU:n edeltäjän EY:n määräyksiä lainsäädännön valmistelussa. 1990-luvun lama oli ensimmäinen eurolama.

Vapaus kuulostaa kauniilta, mutta kun on kyse ketun vapaudesta kanatarhassa, tulokset eivät ole kauniita. Rahamarkkinoiden vapauttamista on seurannut omasta rahasta ja talouspolitiikasta luopuminen. Näin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen avaimet on annettu äänestäjien valitsemilta edustajilta harvainvallalle, joka muodostuu talouden ja politiikan yläkerroksesta. Näennäiseksi muuttuneesta demokratiasta on tullut suuren rahan pikku apulainen.

Rahan hallinta kuluu valtiolle. Oma raha, itsenäinen keskuspankki ja päätösvalta mahdollistavat sen, että valtio ei enää velkaannu ulos yksityisille pankeille ja sijoittajille. Valtion pitää itse luoda raha oman keskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua sisäisesti itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankin kautta pidä lainata tai painaa liikaa.

Suomi voi vielä nousta jaloilleen ja menestyväksi yhteiskunnaksi, jossa kaikki pärjäävät. Eurossa ja EU-jäsenyydessä tätä ei tapahdu, vaan tarvitaan oman raha ja itsenäinen päätösvalta.

Tämän suuntaisen muutoksen puolesta voi äänestää huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Ei kommentteja: