torstai 20. marraskuuta 2014

Puheenvuoro kuulemistilaisuudessa Alajärven neljän koulun sulkemisesta

Alajärven kaupungin päättäjät ovat tekemässä kauaskantoisia ratkaisuja. Ehkä ikävintä on, että niitä ollaan tekemässä virheellisten tietojen perusteella. Tähän palaan kohta.

Koulujen sulkemisessa on kyse peruspalveluihin puuttumisesta. Kun julkisia hankkeita aikanaan lähdettiin toteuttamaan, niitä perusteltiin mm. sillä, että jos yhteisin varoin rakennetaan tie yhdelle, se on rakennettava kaikille. Tästä periaatteesta ollaan luopumassa. Samalla murennetaan yhteisvastuun ajatusta. Yhteisvastuusta luopuminen ei ole pikkujuttu.

Koulujen lopettaminen ei ole tuonut säästöjä Suomessa, vaan kustannukset ovat lisääntyneet. Tämä on nähtävissä tilastoista. Toimivien koulujen lakkauttamiset ovat lyhytnäköistä politiikkaa.

Jos oppilaat ovat loppumassa koulusta, tilanne on tietenkin toinen. Silloin koulu on suljettava.

Nyt lopetusuhan alla olevissa kouluissa ei ole kyse oppilaiden loppumisesta. Uusikylän koulussakin, johon itse keskityn, olisi tämänhetkisen notkahduksen jälkeen yli 30 oppilasta muutaman vuoden päästä koulupiiriin syntyneiden lasten määrän perusteella. Koulut ovat olemassa lapsia varten, lasten opetusta varten. Kasvatustieteen professori Eira Korpinen on vaatinut, että jokaisella lapsella pitää olla oikeus lähikouluun ja tämä oikeus pitää turvata lailla. Tätä oikeutta ei ole kuitenkaan turvattu lailla.

Uusikylän koulun sulkeminen tarkoittaisi sitä, että esikoululaisista alkaen lapset joutuisivat olemaan koulukuljetuksissa useamman tunnin joka päivä.

Uusikylän koulun nimi on harhaanjohtava. Kyseessä on monen kylän yhteinen koulu. Siinä käyvät oppilaat Uusikylän lisäksi, Iiruun, Koivumäen ja Möksyn kylistä, joiden koulut on suljettu viimeisten 20 vuoden aikana.

Kun noiden kolmen kylän koulut suljettiin, oli Alajärven kaupunginvaltuustossa vallalla näkemys, että Alajärven itäisen alueen yhteinen koulu säilytetään ja sen kehittämiseen kaupunki panostaa. Tämän ajatuksen seurauksena Uusikylän koululle saatiin erillinen nykyaikainen liikuntatila vuosikymmenten odotuksen jälkeen.

Aiempia päätöksiä, joita niiden tekijät ovat vakuuttaneet pysyviksi, on toki monissa asioissa muutettu. Kaupunginvaltuusto on myös asettanut vuosien mittaan erilaisia oppilasrajoja. Joskus säilytettävän koulun oppilasraja on ollut 12. Joskus on pidetty kiinni asetetuista oppilasrajoista toisten koulujen kohdalla ja toisten kohdalla ei. Tämä on tyypillistä poliittista päätöksentekoa. Yleensä sellaisiin perusteluihin vedotaan, jotka näyttävät hyödyttävän asetettua tavoitetta.

Nyt meneillään oleva pyrkimys sulkea kouluja, joista oppilaat evät ole loppumassa ei ole poikkeus. Nytkin perusteluiksi kelpaavat ne asiat, joista näyttä olevan sulkemispyrkimykselle hyötyä.

Oppilasrajat ovat ”hatusta vedettyjä”. Niiden perusteluksi käy se, että ”sellainen raja on päätetty”.

On monia tutkimuksia, jotka osoittavat, että oppimistulokset ovat paremmat yhdysluokissa, siis luokissa, joissa on eri ikäisiä oppilaita. Tämä on ymmärrettävää, sillä lapset oppivat eri tahtiin ja erilaisuuden kanssa pärjää paremmin, kun opetuksessa voidaan joustaa. Joustavuus ja oppilaiden erilaisuuden huomiointi on pakollista yhdysluokissa. Opettaminen yhdysluokassa saattaa kylläkin olla vaativampaa opettajalle.

V. 2013 koulujen sulkemispyrkimys perusteltiin lähinnä henkilöstökulujen vähenemisestä saatavilla säästöillä. Nyt vuotta myöhemmin perustelut ovat muuttuneet. Nyt koulut pitäisi sulkea suurten kiinteistökulujen ja korjaustarpeiden takia. Ainakin Uusikylän koulun kohdalla nuo perustelut ovat täysin tyhjän päällä.

Koulujen kustannuksissa oppilasta kohti ei ole suurta eroa. Koulujen sulkemisesta tulevat säästöt tuskin voivat mitenkään olla suuremmat kuin oppilaskohtaisten kustannusten erotus. Tuosta erotuksesta on vielä vähennettävä merkittävästi lisääntyvät koulukuljetusten kustannukset. Niistä ei ole tarjolla luottavia arvioita. Tarjolla on kuitenkin tietoja, joiden mukaan kyläkoulunsa sulkeneiden kuntien koulukyytikustannukset ovat kasvaneet huomattavasti arvioita enemmän. Täytyy muistaa, että koulukuljetuksen piiriin joutuvat myös ne oppilaat, jotka nyt asuvat lähellä koulua.

Sivistystoimen talousarvioissa eivät näy kyläkoulujen sulkemisten kaikki vaikutukset. Vuosikymmenten kokemusten jälkeen on nähtävissä, että koulujen sulkeminen ei ole hyödyttänyt kuntia taloudellisesti. Kokonaisvaikutukset koostuvat myös siitä, miten kylien vetovoima ja asutus kehittyy. On erehdys luulla, että kylien kuihtuminen kasvattaa maalaiskuntien keskusten vetovoimaa. ’’’’’’’’’’

Sitten asian ikävimpään puoleen. Kaupungin virkamiesjohto on antanut julkisuuteen lausuntoja, joiden mukaan Uusikylän koulun välitön korjaustarve on 74 000 euroa. Tuo on silkka valhe. Jos kyse olisi väärinkäsityksestä, olisi se ymmärrettävää, mutta siitä ei ole kyse.

Uusikylän kyläyhdistyksen edustajat saivat monien pyyntöjen jälkeen – ja perustuslain määräämään asiakirjojen julkisuuteen vedoten - mahdollisuuden käydä tutustumassa sivistysjohtajan valvonnassa Uusikylän koulusta tehtyyn kuntoarvioon ja korjaustarvelaskelmaan. Kuvaavaa on, että noista laskelmista ei saanut ottaa kopioita. Käsin sai kuitenkin tehdä muistiinpanoja ja ne tehtiin.

Maakunta- ja paikallislehdissä on kerrottu sivistystoimen taholta, että Uusikylän koulu vaatisi ensi vuonna 74 000 euron remontin. Salassa pidetyksi tarkoitetussa kuntoarviossa todellisuus on toinen. 74 tuhannen euron summaan sisältyy mm. julkisivun huoltomaalaus 15 000 eurolla vuodelle 2022 ja lämmityskattilan uusiminen 25 000 eurolla vuodelle 2023. Menemättä enempää yksityiskohtiin sanottakoon vielä, että ensi vuodelle arviossa on laskettu mm. pääoven uusiminen 5000 eurolla, jossa tosiasiassa riittäisi tiivisteiden laittaminen oveen ja lv-kanavistojen nuohous 5000 eurolla, jonka kaiketi pitäisi kuulua normaaliin kunnossapitoon ja jonka arviokustannus on moninkertainen siihen, mitä työ todellisuudessa maksaa.

Oma lukunsa on puutyötilana toiminut koulun entinen asuntolarakennus, joka on käyttökiellossa todettujen sisäilmaongelmien vuoksi. Asiaa on tässä pakko hieman avata. Koululle on joitakin vuosia sitten tehty jätevesijärjestelmä ja tuolloin on jätetty tekemättä salaoja kyseisen entisen asuntolarakennuksen viereen. Tämän virheen takia on sadevettä päässyt kellaritilaan ja siellä olleet puurakenteiset hyllyt ja säilössä olleet kirjat olivat homehtuneet.

Kyläyhdistyksen voimin on kellaritila tyhjennetty sen jälkeen, kun sisäilmaongelma on todettu. Kellaritila, joka on tiiltä ja betonia, on myös siivottu ja pesty. Siellä ei ole enää ongelman aiheuttajaa.

Kaupunki, siis sivistystoimen johto on kieltäytynyt teettämästä uutta kosteuskartoitusta rakennuksesta. Tämäkin osoittaa, että koulujen sulkemispäätökset eivät perustu niihin asioihin, joilla niitä julkisuudessa perustellaan. On vain tehty päätös, jolla haetaan perusteita jostakin. Tosiasioilla ei näytä olevan merkitystä, jos ne ovat sulkemispäätöstä vastaan.

On irvokasta, että kyseessä on sivistystoimi. Totuudellisuuteen pyrkimisen pitäisi olla yksi sivistyksen perusta. ’’’’’’’’’’’’’’’

Toimivan kyläkoulun sulkeminen ei tuo 170 000 euron säästöä, vaikka näin on kaupungin johdon taholta väitetty.

Uusikylän koulun oppilaskohtaiset kustannukset olivat v. 2013 tilinpäätöksen mukaan 9970 e. Paalijärvellä, jonne Uusikylän koulun oppilaat on suunniteltu siirrettävän, oli oppilaskohtainen kustannus 8600 e. Erotus oli siis 1330 e.

Paalijärven koulu olisi Uusikylän sulkemisen jälkeen saman kokoinen kuin Myllykankaan koulu. Myllykankaan oppilaskohtainen kustannus on ollut 8150 e. Jos Paalijärvellä päästäisiin samaan, tulisi Uusikylän sulkemisesta säästöä noin 45 000 euroa. Kun kuitenkin kaikki Uusikylän oppilaat joutuisivat pitkiin koulukuljetuksiin, joiden kustannuksia ei kukaan vielä tiedä, voidaan päätellä, että mitään – edes sivistystoimen taloudessa näkyvää – säästöä ei tule.

Jotta kaupungin johdon väite 170 000 euron sulkemissäästöstä toteutuisi, pitäisi Uusikylän koulusta nyt siirtyvien lasten oppilaskohtaisen kustannuksen pudota alle puoleen siitä, mikä on kustannus Paavolan koulussa. Ei tunnu kovin uskottavalta. ’’’’’’’’’’’’’’

Kaupunginvaltuuston jäseniltä kysytään onko meillä varaa heikentää toimivia peruspalveluja kestämättömillä perusteilla.

Ei kommentteja: