perjantai 28. marraskuuta 2014

Nojaako Suomi voimaan vai taitoon suhteessa Venäjään?

EU-jäsenyys muutti merkittävästi maamme valtiollista asemaa. EU-Suomi luopui valtiollisesta itsenäisyydestä ja puolueettomuuspolitiikasta. Nyt Suomi on sidottu EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

Puolueettomuudesta luopuminen tapahtui kuin ohimennen. Pääministeri Stubbin sanoin ”puolueettomuus heitettiin ikkunasta ulos”, kun Suomi liittyi EU:hun. Neuvostoliiton hajoamisen jälkimainingeissa silloinen Suomen johto tarttui muuttuviin suhdanteisiin ja haki maallemme nojaa ”lännestä”.

Suomen tärkein turvallisuuspoliittinen kysymys on edelleen maamme suhde Venäjään. Suhde on tärkein siksi, että Venäjä on suurvaltanaapuri, joka pystyy vaikuttamaan merkittävästi myös oman alueensa ulkopuolella. Suomen ja Venäjän suhde on nimenomaan Suomelle elintärkeä asia.

Suomi voi turvallisuuspolitiikassaan nojata joko voimaan tai taitoon. Voimaan nojaaminen suhteessa ydinasesuurvaltaan tarkoittaa voiman hakemista Suomen rajojen ulkopuolelta, koska Suomella itsellään ei voi olla sotilaallista voimaa suurvalta-armeijaa vastaan.

Kun EU-Suomi on sitoutunut unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan – jossa ovat mukana mm. ydinasevallat Britannia ja Ranska – on kyse voimaan nojaamisesta suhteessa Venäjään. Voimakas pyrkimys kytkeä Suomi Naton rakenteisiin on mitä suurimmassa määrin voiman hakemista Suomen ulkopuolelta.

Mitä tällä tiellä sitten on odotettavissa? Jos Suomen aluetta voidaan käyttää Venäjää vastaan, tulee Suomesta uhka Venäjän turvallisuudelle. Suurvalloilla on se erityinen piirre, että ne voivat halutessaan toimia häikäilemättä omia etujaan ajaen pienempien maiden alueella. Tällainen toiminta on suurvaltojen arkipäivää.

Jos Suomen alueelle tuodaan Naton joukkoja ja asejärjestelmiä, on varmaa, että Venäjä valmistautuu tuhoamaan ne. Venäjän puolustusdoktriinissa konflikti Naton kanssa on määritelty ydinasein käytäväksi sodaksi, joten valmistautumiseen liittyy tämäkin ulottuvuus, mutta avoin kysymys on, mihin käytännön toimiin Venäjä ryhtyisi.

Venäjä ei uhkaa Suomea ellei Suomi uhkaa Venäjää. Itsenäinen ja puolueeton Suomi ei voi olla uhka Venäjälle. Sen sijaan Venäjän kanssa ristiriidoissa olevat suurvaltarakennelmat ja sotilasliitot voivat olla uhka Venäjälle. Ja jos Suomi on sellaisissa mukana, uhka koskee Suomea. Tällainen on tilanne nyt.

Voimaan nojaaminen suhteessa Venäjään on Suomelle valtava, pahimmillaan kohtalokas virhe.

Taitoon nojaaminen suhteessa Venäjään tarkoittaa puolueettomuuspolitiikkaa. Puolueettomuus on pysymistä suurvaltojen ristiriitojen ulkopuolella ja hyvien suhteiden rakentamista kaikkiin suuntiin, erityisesti naapurimaihin. Puolueeton Suomi tarvitsee puolustusarmeijan, jonka tehtävänä on osoittaa, että emme anna maamme aluetta vieraiden joukkojen käyttöön. Puolueettomuuspolitiikka on paras turva Suomelle.

Suomi voi olla itsenäinen ja puolueeton vain EU:n ja Naton ulkopuolella.

Ei kommentteja: