keskiviikko 29. tammikuuta 2014

EU-keskustelussa uskomattomia väitteitä

Vantaalla 28.1. pidetty Eurovaalifoorumi-tilaisuus oli monella tavalla mielenkiintoinen. Järjestäjät ansaitsevat kiitokset. He kutsuivat kaikkien rekisteröityjen puolueiden edustajia paneelikeskusteluun, ja kohtelivat näitä tasapuolisesti. Tilaisuus osoitti sen, kuinka tarpeellista olisi käydä nykyistä laajempaa keskustelua myös julkisuudessa EU:sta ja Suomen tulevaisuudesta.

Tilaisuuden otsikkona oli ”EU-kriittisyys – Mitä se tarkoittaa?” Harmillista ja mielenkiintoista oli, että EU-kriittisyydellä suurpuolueeksi nousseesta Perussuomalaisista ei kutsusta huolimatta tullut Vantaan tilaisuuteen ketään. Liekö syynä se, että puolueessa on EU-kantoja laidasta laitaan ja puolueen sisällä on sen eurolinjasta monenlaisia käsityksiä.

Vantaalla EU-kritiikkiä kyllä esittivät kaikki keskusteluun osallistuneet, myös EU-fanaatikkoihin lukeutuva SDP:n Kimmo Kiljunen ja EU:sta itsenäistä valtiota toivonut Piraattipuolueen Mikael Böök. Keskustelijoita oli seuraavista puolueista: Keskusta, Itsenäisyyspuolue, SDP, Suomen työväenpuolue, Muutos 2011, Köyhien asialla, SKP, Piraattipuolue ja Vasemmistoliitto.

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet hyväksyvät euron ja EU-jäsenyyden. Eduskuntaan pyrkivistä haastajapuolueista löytyy Itsenäisyyspuolueen lisäksi muitakin, joiden mielestä Suomen pitää siirtyä omaan rahaan ja itsenäisyyteen.

Vantaan tilaisuudessa esitettiin väitteitä, jotka osoittavat keskustelun tarpeen EU-Suomessa tammikuussa 2014. SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Kimmo Kiljunen oli sitä mieltä, että valtion omaisuuden myynnillä, kuntien ja peruspalvelujen rahoituskriisillä ja valtion velkaantumisella oman keskuspankkinsa sijasta kansainvälisille pankeille ei ole mitään tekemistä EU-jäsenyyden kanssa. Kiljuselle oli sanottava, että SDP:n ollessa johtava hallituspuolue ja Paavo Lipposen pääministeri, Suomi laitettiin eurokuntoon – juuri tuota ilmausta käyttäen - leikkaamalla valtion kunnille maksamat valtionosuudet puoleen. Tästä seurasi kuntien ja peruspalvelujen yhä jatkuva rahoituskriisi. Myös eriarvoisuuden kasvu sai lisää vauhtia.

Kiljunen väitti myös, että Euroopan talousaluesopimuksen (Eta) puitteissa toimiva Norja joutuu toteuttamaan 95 prosenttia EU:n määräyksistä. Todellisuus on toisenlainen. Norjan aiemman ulkoministerin Jan Petersenin antaman selvityksen mukaan Norja otti omaan lainsäädäntöönsä 18,5 prosenttia EU:n määräyksistä vv. 1997-2003. Oleellista on, että Norja päättää itse, mitä EU:n määräyksiä se toteuttaa.

Keskustan eurovaaliehdokas, lakimies Johannes Hirvaskoski oli Kiljusen linjalla sanoessaan, että ”Eta:ssa on samat velvollisuudet kuin EU:ssa”. Väite on sama, jota oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki esitti 20 vuotta sitten, ennen EU-jäsenyyspäätöstä. On jokseenkin pöyristyttävää, että tällaisia väitteitä esitettiin, kun oli selvää, että EU-jäsenyys tarkoittaa vallan siirtämistä Suomesta EU:n elimille kaikissa niissä asioissa, jotka EU ottaa päätettäväkseen, mutta Eta-maat voivat itse päättää noudattavatko EU:n määräyksiä. Se, että näitä väitteitä esitetään edelleen, kertoo Suomen keskustelukulttuurin olemattomuudesta ja julkisen EU-keskustelun puuttumisesta.

Mahdollisuuksia parempaan on. Sen todistivat Vantaan Eurovaalifoorumin järjestäjät. Ellei valtamedia edelleenkään halua avointa keskustelua, sitä voidaan edistää eri tavoin muutenkin.

Ei kommentteja: