perjantai 20. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspuolueen eurovaaliohjelma 2014

Omalla rahalla tulevaisuuteen

Oma raha tarjoaa tien ulos nykyisestä umpikujasta. Oman rahan ja päätösvallan palauttaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Uusi itsenäistyminen avaa toivon näköalan.

1.Suoran keskuspankkirahoituksen kielto monien ongelmien taustalla

Euroalueeseen kuuluvilla mailla ei ole omaa valuuttaa. EU-sopimukset kieltävät jäsenvaltioiden suoran keskuspankkirahoituksen, ja rahan luominen on alistettu liikepankeille, joilta valtioiden on lainattava pääomansa – samoilta pankeilta, jotka valtioiden on hädän hetkellä riennettävä pelastamaan. Häntä heiluttaa koiraa.

Jokainen Suomen valtion lainaama euro on ulkomaanvelkaa. Olemme tilanteessa jossa liikepankeille on annettu käytännössä veto-oikeus parlamentaariseen päätöksentekojärjestelmään nähden ja valtiolta on viety mahdollisuus kohdentaa voimavarojaan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiin kohteisiin. Liikkumavara ja päätöksentekomahdollisuudet ovat euron ja EU-sopimusten myötä kaventuneet tuntuvasti. Tämä on johtanut nykyiseen umpikujaan.

2.Euro – harhakuvia ja pelottelua

Euroa on väitetty vakaaksi valuutaksi ja kasvun turvaajaksi. Todellisuudessa eurojärjestelmä on ollut useita kertoja lähellä romahdusta, joka on vältetty vain paniikkiratkaisuilla ja suunnattoman kalliilla takausjärjestelyillä. Euron arvo on myös heilahdellut rajusti, pahimmillaan yli 90 prosenttia suhteessa USA:n dollariin. Valtaosalle euromaista euro on hyvinvointiin tähtäävän politiikan este.

Kallis euro on vaikeuttanut vientiä ja helpottanut tuontia. Euron takia työttömyys on lisääntynyt ja tuotantoa on siirretty pois Suomesta.

Euron kerrotaan tuoneen alhaiset korot. Tosiasiassa todellinen korkotaso oli Suomessa vv. 1960-86, siis ennen EU-politiikkaan valmistautumista, keskimäärin samalla tasolla kuin se on ollut euroaikana. 1990-luvun alun laman keskeinen syy oli valmistautuminen EU-jäsenyyteen. Suomi noudatti EY:n määräyksiä vuodesta 1989, siis jo vuosia ennen v. 1995 alkanutta EU-jäsenyyttä.

Epävakaan valuutan euroalue ei ole vieläkään päässyt eroon vuonna 2008 alkaneesta lamasta, vaikka euro onkin devalvoitunut korkeimmasta arvostaan. Suoran keskuspankkirahoituksen kieltäminen toimii osaltaan jarruna lamasta nousemiselle.

3.Itsenäisyyspuolue kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden

Suomen kokonaisvastuita ja riskejä eurokriisissä ei ole uskottavasti kerrottu. Kaikkiaan ne ovat kuitenkin kymmeniä miljardeja euroja.

Itsenäisyyspuolue kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden. Jos takausvastuut lankeavat maksettaviksi, kyseessä on niin sanottu kunniaton velka. Vastuu kriisituista kuuluu päättäjille, jotka ovat tehneet sitoumukset kansalaisilta kysymättä ja vastoin kansalaisten selkeän enemmistön tahtoa.

Eurokriisin takausvastuiden mahdollisesti langetessa maksettaviksi niitä ei tule suorittaa ilman kansanäänestystä asiasta. Islantilaiset tyrmäsivät keinotelleiden pankkien tappioiden maksattamisen veronmaksajilla omassa kansanäänestyksessään.

4.Mitä merkitsee irtautuminen eurosta?

Eurosta irtautuva Suomi saa itsenäisen keskuspankin, oman rahan ja mahdollisuuden itsenäiseen talouspolitiikkaan. Oma raha on itsenäisyyden välttämätön edellytys.

Euro-Suomi on eurokriisin maksaja. Omaan rahaan siirtyvä Suomi pääsee eroon mielettömyydestä, jossa kansalaiset laitetaan vastuuseen keinottelijoiden tappioista.

5.Omalla rahalla saa paljon aikaan

Oma raha, itsenäinen keskuspankki ja päätösvalta mahdollistavat sen, että valtio ei enää velkaannu yksityisille pankeille ja sijoittajille, toisin sanoen velkaannu ulos. Valtion pitää itse luoda rahaa oman keskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua näin sisäisesti itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankin kautta pidä lainata tai painaa liikaa.

Luomansa rahan valtio käyttää maan talouden elvyttämiseen, hyvinvoinnin turvaamiseen ja sen lisäämiseen.

Itsenäinen Suomi voi omilla päätöksillään rahoittaa mm. energiajärjestelmän uudistamisen. Yrityksille ja kotitalouksille voidaan myöntää avustuksia tai halpakorkoisia lainoja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Näin voidaan luoda uutta työtä ja omavaraisuutta hyödyntämällä metsävaroja ja maatalouden mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa sekä ottamalla käyttöön maalämpöä, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa.

6.Miten Suomi voi itsenäistyä uudelleen - siis irtautua EU:sta?

Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön päätöksellä. Päätöksen pohjaksi tarvitaan lakialoite, jonka voi tehdä kansanedustaja. Toinen mahdollisuus on kansalaisaloite, johon tarvitaan 50 000 allekirjoittajaa. Eduskunnan päätöstä voi edeltää neuvoa-antava kansanäänestys. Sitovaa kansanäänestystä ei Suomen nykyisten lakien mukaan voida järjestää.

7.Millä perusteella EU:sta voi irtautua?

EU:n omissa sopimuksissa on määrätty menettely, jolla jäsenmaa voi erota unionista. Sen mukaan eroaminen voi tapahtua kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta. Toisaalta Suomi voi erota unionista riippumatta siitä, mitä EU:n lait siitä sanovat. Riittää, että eduskunta tekee asiasta päätöksen. Suomen perustuslain mukaan maamme on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. EU-jäsenyys on merkinnyt sitä, että Suomi on menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ja kansa ylimmän vallan maassamme.

Näin ollen eduskunnalla on jopa velvollisuus tehdä päätös maamme eroamisesta EU:sta.

Äskettäin tehtiin perustuslain muutos, jossa siihen lisättiin lause ”Suomi on Euroopan unionin jäsen”. Tämä muutos toi ristiriidan maamme perustuslain sisälle. Suomen itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät käytännössä voi toteutua yhtä aikaa. Lisäksi voidaan mainita, että YK:n poliittisia oikeuksia koskeva sopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan kullakin valtiolla on oikeus määrätä poliittisesta tulevaisuudestaan.

8.Eriarvoistamisesta oikeudenmukaisuuteen

Vaatimukset palkkojen alentamisesta - sisäisestä devalvaatiosta - ovat jo käytännössä johtaneet todellisen palkkatason alentamiseen.

Kohtuuton ihmisten eriarvoistaminen palkkaeroilla ja bonuksilla tulee lopettaa. Valtapuolueiden siunauksella pienituloisia kannustetaan palkanalennuksilla ja suurituloisia perusteettomilla bonuksilla.

Tahallinen eriarvoistaminen näkyy mm. elinikäerojen voimakkaassa kasvussa. Nuorimpina kuolevat köyhimmät joutuvat nyt osin maksamaan rikkaitten eläkkeitä, kun itse eivät juuri pääse eläkkeistä nauttimaan. Rikkain kymmenys miehistä elää jo 16 vuotta köyhimpiä pitempään. Oikeudenmukaisempi politiikka tarkoittaa pitempää elämää monille.

EU:n mallioppilaana niin mielellään paistattelevalla Suomella ei ole varaa edes reumasairaalan ylläpitoon tai uuden lastensairaalan rakentamiseen.

Oikeudenmukaisuutta ja kaikkien pärjäämistä voidaan parantaa mm. verottamalla suuria pääoma- ja ansiotuloja nykyistä enemmän ja vastaavasti pieniä tuloja nykyistä vähemmän.

9.Työ on määriteltävä uudelleen

Automaatio ja muu tuotannon tehostaminen vähentävät ihmistyötä. Tuotanto ja ihmistyö erkaantuvat siis yhä enemmän toisistaan. Raskaiden ja yksitoikkoisten töiden siirtymisessä koneiden tehtäväksi on paljon hyvää. Meneillään olevasta työn merkityksen muutoksesta pitää kuitenkin vetää oikeat johtopäätökset. Eläkeiän nosto tai opiskeluaikojen lyhentäminen eivät ole niitä.

Kun tuotanto tarvitsee vähemmän ihmistyötä, pitää hyväksyä se, että ihmisen toimeentulon täytyy olla turvattu vaikka hän ei voi osallistua yhä harvempien ulottuvilla olevaan perinteiseen palkkatyöhön. Valtiovallan vastuulla on luoda olosuhteet, joissa jokainen työkykyinen voi mielekkäällä tavalla osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.

On tyhmyyttä kuristaa opiskelu äärimmäisen lyhyisiin koulutusputkiin. Näin tuotetaan vain työelämän muutoksiin heikosti sopeutuvia nuoria, joista suuri osa jää heti valmistuttuaan työttömiksi, osa heistä lopullisesti.

10.Huomio yhteisen kakun sisältöön ja jakamiseen

Kokonaistuotannon, siis yhteisen kakun kasvattamista tärkeämpää on sen sisältö ja nykyistä oikeudenmukaisempi jakaminen. Mikään kasvu ei pelasta hyvinvointia, jos työn ja tuotannon tulokset viedään pois maasta ja useimpien ulottuvilta.

11.Perustuslakituomioistuin

Suomen EU-jäsenyys toteutettiin perustuslakiamme törkeästi ja tietoisesti rikkoen. Poliittisen johdon tuolloin tekemät laittomuudet osoittavat riippumattoman perustuslakituomioistuin tarpeen. Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon vieminen on aikanaan syytä selvittää jonkinlaisen totuuskomission työnä, jotta vastaavilta perustuslakimme räikeiltä loukkauksilta jatkossa vältytään.

12.Kultavaranto EU:lta takaisin Suomen pankille

Suomen päästessä eroon EU:n jäsenmaksuista ja muiden maitten pakollisesta tukemisesta saadaan huomattava rahasumma omaan käyttöön. Erottaessa on myös Suomen Pankin kultavaranto ja muut euroon liityttäessä luovutetut varat vaadittava takaisin.

13.Aitoa yhteistyötä vaan ei TTIP-sopimusta USA:n kanssa

Itsenäisyyspuolue haluaa lisätä aitoa kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyötä voi tehdä vain sellainen maa, jolla on päätösvalta omista asioistaan.

EU ja USA ovat laatimassa kauppa- ja investointisopimusta (TTIP) jossa Kanadakin on mukana. Se tarkoittaa vapaakaupan lisäksi ylimmän byrokratian ja ylimmän taloudellisen vallan yhdistämistä. Jälleen yhtä askelta kohti ison rahan ja suuryritysten johtamaa maailmaa. Suomen pitää vastustaa jyrkästi tätä suuntausta, sillä jo EU:kin on liian suuri yksikkö kansanvallan toimivuuden kannalta.

TTIP-sopimuksen luonnos sisältää yrityksille paljon puhutun ja aiemminkin yritetyn investointisuojan. Tavoitteena on päästä eroon kansallisvaltioiden määräysvallasta, valtion lainsäädäntö- ja tuomiovallasta. Yrityksille ollaan antamassa valta riitauttaa mikä tahansa poliittinen, demokraattisesti tehty päätös, jos se loukkaa yritysten ”oikeutta” voittoihin.

Tämänkaltainen ristiriita voisi syntyä Suomessa, jos nykyinen järjetön kaivoslaki päivitettäisiin Suomen kansan etuja ajavaksi. Kumppanuus- ja taloussopimus tarkoittaa myös yhdysvaltalaisten heikosti tutkittujen tuotteiden vyörymistä Suomeen. Geenimuunnellut elintarvikkeet kuuluvat tähän ryhmään.

TTIP-sopimuksesta saatavista hyödyistä on esitetty lupauksia, jotka muistuttavat kovin paljon lupauksia EU-jäsenyyden auvoisuudesta. Täydelliselle vapaakaupalle ei ole olemassa mitään kestävää perustetta.

14.Parempaa kansanvaltaa Sveitsin malliin

Itsenäisyyspuolueen ehdoton vaatimus on kansanvallan palauttaminen, mikä on mahdollista vain EU:sta eroamalla.

IPU kannattaa suoraa demokratiaa. Päätökset suurista kysymyksistä alistetaan sitoviin kansanäänestyksiin Sveitsin mallin mukaisesti. Kansan tahto on pelastanut Sveitsin EU-jäsenyydeltä.

Kansan tahdon toteutuessa Nato-jäsenyys voidaan torjua ja Suomi vapauttaa velvollisuudesta tukea EU:n Nato-mielistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

15.Eroon siirtomaasodista

Suomi on virallisesti mukana EU:n siirtomaasodassa Malissa. Ranska aloitti sodan omalla hyökkäyksellään, mutta siirsi hyökkäyksen pian EU:n nimiin. Suomi on sotimassa myös Natojoukoissa Afganistanissa. Kun Suomesta tulee puolueeton ja liittoutumaton maa, meidän on mahdollista pysyä tulevien sotien ja kaupankäyntiä haittaavien kiistojen ulkopuolella.

Suomi on sidottu EU:n suurimpien jäsenmaiden keskenään sopimiin kannanottoihin. EU:sta irtautuneena itsenäisenä valtiona maamme voi luoda hyvät suhteet kaikkiin maihin sekä toimia välittäjänä ja sovittelijana kansainvälisissä yhteyksissä.

16.Rajavalvonta, maahanmuutto ja pakolaisuus

Kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi on välttämätöntä, että EU:n kieltämä rajavalvonta palautetaan maamme rajoille. Korostamme että emme liitä rikollisuutta ulkomaalaisuuteen, vaan nykyisen liikkumavapauden rikollisille ryhmille tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Maahanmuuttoon liittyviä hyötyjä tai ongelmia ei pidä ylikorostaa. Maahanmuuton laatua voi edelleen parantaa. Täysin vapaa maahanmuutto sekä siihen liittyvä ulkomaisten yritysten työntekijävienti Suomeen palkkojen ja työehtojen polkemisineen hyödyttävät vain harvoja. Yksittäisten henkilöiden työperäinen maahanmuutto on hyvin vähäistä ja näiden henkilöiden työ- ja asumisehtoja voidaan säätää nykyisen Schengen-sopimuksen puitteissa. Itsenäisyyspuolueen tavoittelemat oma valtiollinen keskuspankki ja oma raha ratkaisevat suuren osan kuntien rahoitusvaikeuksista ja parantavat työllisyyttä merkittävästi, jolloin koettu kilpailu työpaikoista maahanmuuttajien kohdalla ei ole ongelma. Luonnollisesti maahanmuuttajien palkkauksissa tulee noudattaa suomalaisia työehtoja.

Maahanmuutto tapahtuu vapaaehtoisesti, pakolaisuus on pakotettua. Moraalinen velvollisuutemme on osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, pakolaisongelmien ratkaisemiseen. Kansainväliset konfliktit, sodat ja poliittiset vainot aiheuttavat pakolaisuutta. Suomi osallistuu näiden ihmisten auttamiseen jo mahdollisimman varhain näiden lähtöalueilla ja vastaanottaa myös YK:n määritelmien mukaisia humanitaarisia pakolaisia. Suurimmat pakolaisvirrat suuntautuvat pääosin muihin maihin ja Suomeen päättyvät pakolaisryhmät ovat suhteellisen pieniä. Voimavarojen puute ja keskeneräiset järjestelmät kotouttamisen edistämiseen ovat kuntien yleisimpiä syitä olla ottamatta vastaan pakolaisia.

Maahanmuuttajien ja pakolaisten sopeutumisen helpottamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi on tarjottava riittävissä määrin kielen, tapojen ja muun kulttuurin opetusta. Tavoitteena on kaksisuuntainen sosiaalinen integraatio riittävällä määrällä vuorovaikutusta opetuksessa ja työelämässä.

Jotta Suomi voi hyötyä sekä työperäisestä maahanmuutosta että vähentää kotimaista aivovientiä, tulee yhteiskunnan säilyttää suvaitsevaisuutensa ja avoimuutensa. On myös hyvä muistaa, että juuriltaan suomalaisia on yli miljoona maan rajojen ulkopuolella.

17.Markkinataloutta, työllisyys-, alue-, maatalous- ja ympäristöpolitiikkaa

Terveeseen yrittäjyyteen perustuva suomalainen yritystoiminta ja markkinatalous voidaan pelastaa, kun saadaan oma päätösvalta takaisin. Tämä tarkoittaa tasapainoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Valtio on vahva toimija huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa sekä suuria pääomia ja investointeja vaativilla aloilla.

Itsenäisen Suomen täytyy ottaa työttömyyden hoitaminen talouspolitiikkansa keskiöön. Itsenäisinä voidaan harjoittaa itsenäistä ja tehokasta aluepolitiikkaa, mikä ei ole EU:hun kuuluville maille sallittua. Oman keskuspankin avulla valtio voi rahoittaa normaalin aluepoliittisen tukitoiminnan ulkopuolella myös suuria investointeja. Näidenkin yhteydessä rahaa voidaan kanavoida myös yksityiselle puolelle esimerkiksi korottomina lainoina kansakunnalle tärkeissä projekteissa.

Suomalainen puhtaita elintarvikkeita tuottava maatalous ja elintarvikevalvonta pitää säilyttää itsenäisessä Suomessa. Ruuan omavaraisuusastetta ja todellista huoltovarmuutta tulee nostaa huomattavasti korkeammalle tasolle nykyisestä. Geenimuunneltujen tuotteiden maahantuonti pitää kieltää. Suomen ei pidä viljellä eikä tuottaa geenimuunneltuja elintarvikkeita.

EU:n määräyksistä vapaana Suomi suojelee omaa ympäristöään ja tuottaa kaiken tarvitsemansa energian kotimaisesta uusiutuvasta energiasta. Suomi satsaa energiatehokkuuteen ja luopuu suunnitelmallisesti ydinvoimasta.

18.Kuntien rahoituskriisin ja peruspalvelujen ongelmien taustalla on EU

Suomessa toteutettu EU:n ohjaama politiikka on merkinnyt suuria ongelmia kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin. Vanhustenhoidon ja terveydenhoidon ongelmat ovat tahallaan synnytettyjä. EU-direktiivien pakottamana Suomen EU-kauden eduskunnat ja hallitukset ovat edistäneet kaiken julkisen yksityistämistä.

Valtapuolueiden mielestä julkinen valta on vihattavaa, niin myös verotus. Rikkaitten verotusta on leikattu rajusti, minkä johdosta valtion tulot eivät enää kata menoja. Niinpä valtio on vähentänyt kunnille jaettavia valtionosuuksia sekä lisännyt samalla kuntien tehtäviä ja vastuita. Tästä kuntien ongelmat ja hyvinvointivaltion alasajo johtuvat. Kyseessä on nykyisten valtapuolueiden tietoinen valinta.

Valtionosuuksien vähentäminen on pakottanut kunnat korottamaan omia verojaan ja maksujaan, mikä tarkoittaa verotuksen tietoista siirtämistä yhä enemmän tasaverotuksen suuntaan. Valtion kulutusverot merkitsevät samaa. Kaikki tämä kurittaa eniten pieni- ja keskituloisia. Tähän suuntaan on tehtävä täyskäännös.

EU:hun mentäessä siirryttiin kiinteään ja alhaiseen pääomaverotukseen. Tämä räikeää eriarvoisuutta synnyttävä epäkohta on korjattava tuomalla pääomatulot progressiivisen verotuksen piiriin, eli suurista tuloista pitää maksaa suhteellisesti suurempi osuus veroina. Myös ansiotulojen verotuksessa on palattava aikaisempaan progression asteeseen.

Eduskuntapuolueet ajavat kuntia yhteen niiden taloutta kurjistamalla. Yhdistymisistä saatava taloudellinen hyöty jää kuitenkin täysin kyseenalaiseksi. Sen sijaan kuntien pakkoliitokset tuottavat ongelmia mm. kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja demokratialle. Yhdistämisvimman takana on valtiovallan halu suurempiin palvelualojen kokonaisuuksiin. Niillä valmistaudutaan palvelujen yksityistämiseen ja siirtämiseen suurille kansainvälisille yrityksille. Tunnetusti nämä monikansalliset ketjut eivät ole kiinnostuneita maksamaan verojaan Suomeen.

Julkisen terveydenhoidon ongelmat näkyvät mm. lääkärien ja hoitohenkilökunnan vähyytenä. Tämä aiheuttaa pitkiä jonotusaikoja. Lääkäreitä ei ole koulutettu lisääntynyttä tarvetta vastaavasti. Maahan on myös luotu omat sairaanhoitojärjestelmänsä hyvätuloisille (yksityisvastaanotot ja sairaalat), työssäkäyville (työterveyshuolto) ja julkinen terveydenhoito vähempiosaisille (työttömille, sairaille, eläkeläisille). Yksityisbisnes ja voitontavoittelu sairauksien avulla on saanut kasvaa valtion, siis Kelan hoitokorvausten ja valtion kouluttamien ja usein julkisen terveydenhoidon osaksi työllistämien lääkärien avulla. Lääkäripula julkisella puolella on edistänyt sairaanhoidon yksityistämistä, ja alalla toimii myös ulkomaisia työvoiman vuokrausfirmoja.

Itsenäisyyspuolueen mielestä edellä kuvattu terveydenhoidon kolmikaistainen järjestelmä on tullut elinkaarensa päähän, ja nyt on siirryttävä kestävään ja inhimillisempään järjestelmään. Vaihtoehdoksi esitetty yksityistämistä lisäävä palvelusetelijärjestelmä ei ole ainut ratkaisu, sillä aikoinaan tultiin hyvin toimeen julkisella terveydenhoidolla ja pienellä yksityislääkärien osuudella. Tärkeintä on, että lääkäreitä koulutetaan riittävästi ja eriarvoisuutta ylläpitävät rakenteet korjataan. Kela-korvauksen määrä yksityisestä terveydenhoidosta olisi syytä alentaa noin puoleen nykyisestä.

19.Maakunnat ja kunnat pelastettava

Aikoinaan EU:ta markkinoitiin sillä, että vaikka valtion rooli EU-jäsenyydessä heikkeneekin, niin maakuntien vastaavasti kasvaa. Kansanvaltaista maakuntahallintoa oltiin puuhattu liki sata vuotta, ja nyt se EU:n ansiosta näytti toteutuvan. Toisin kuitenkin on käynyt tässäkin asiassa. Valtion sote- ja kuntauudistukset ovat päinvastoin tähdänneet maakuntien ja maalaiskuntien merkityksen hävittämiseen. Taustalla on kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pitkäaikainen halu kerätä valta niiden hallitsemiin kaupunkikeskuksiin. Jopa sairaanhoidon toimivin osa eli sairaanhoitopiirit on haluttu lopettaa ja hallintoon on ajettu isäntäkuntamallia. Tässä on merkittävä syy monen mielestä turhalta vaikuttavaan sote- ja kuntauudistustouhuun. Valtion kannalta kyse on hajoita ja hallitse -politiikasta.

Itsenäisyyspuolue puolustaa maakuntia ja pieniäkin kuntia, kansanvallan ydinyksiköitä. Haluamme maakuntiin löysän maakuntaitsehallinnon, jossa on tilaa myös pienille kunnille ja niiden yhteistyöorganisaatioille.

20.Mitä irtautuminen EU:sta merkitsee? Ja mitä se ei merkitse?

EU-jäsenyys on umpikuja, josta on päästävä pois. Tie ulos kulkee Eta-sopimuksen kautta. Euroopan talousaluesopimus (Eta) takaa samat olosuhteet ihmisten vapaalle liikkumiselle ja kaupankäynnille – elintarvikekauppaa lukuun ottamatta - kuin EU-jäsenyys. Myös osallistuminen opiskeluohjelmiin toimii Etan kautta. Eta-sopimus on Suomen osalta voimassa. Suomi voi siis siirtyä EU-jäsenyydestä Eta-sopimukseen.

Eta-sopimustakaan ei välttämättä tarvita, sillä Sveitsin mallin mukaan on mahdollista solmia erillisiä sopimuksia EU:n kanssa.

EU:sta irtautumisesta ei tarvitse maksaa mitään sakkomaksuja.

Koska EU määrää jäsenmaidensa kauppapolitiikasta, on EU:n ulkopuolella mahdollista tehdä kahdenvälisiä tai laajempia kauppasopimuksia niiden yli 160 valtion kanssa, jotka eivät kuulu EU:hun.

Suomi maksaa EU:lle nyt vuosittain tullitulot huomioiden lähes tuhat miljoonaa euroa enemmän kuin siltä saa. Nämä maksut säästyvät kun Suomi irtautuu unionista. EU:sta irtautunut Suomi voi toteuttaa kansalaisten haluamaa politiikkaa. Päätösvalta lainsäädäntöön siirtyy Brysselistä Suomen eduskunnalle. Jos täällä halutaan tehdä EU:n mallin mukaisia päätöksiä, siihen on mahdollisuus, mutta ei enää pakkoa.

Valta omiin päätöksiin tarkoittaa myös vastuuta. Itsenäisen valtion päätöksentekijöiltä vaaditaan näkemystä siitä, mikä on maalle ja sen kansalaisille parhaaksi ja miten tehdään kansainvälistä yhteistyötä omat lähtökohdat ja edut huomioiden.

EU:sta eronnut Suomi on jälleen itsenäinen valtio, jossa ylin valta on kansalla. Perustuslakia on syytä uudistaa niin, että sitovat kansanäänestykset tulevat mahdollisiksi.

Itsenäinen Suomi harjoittaa itsenäistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Emme ole enää sidottuja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka määrää jäsenvaltioita lisäämään asemenojaan ja sitoo ne käytännössä sotilasliitto Natoon.

Itsenäistyminen tekee mahdolliseksi puolueettomuuspolitiikan. Se on paras turva Suomelle. Suomi voi kehittää puolustukseen keskittyvää armeijaa, eikä se ole enää sidottu EU:n eri puolilla maailmaa toimivien joukkojen rahoittamiseen. Liittoutumaton ja puolueeton Suomi voi myös toimia uskottavasti maailman kriiseissä rauhanvälittäjänä ja – rakentajana.

EU:n päätöksentekoa ohjaavat suuret jäsenmaat ja suuryritysten lobbarit. Tämän takia unionin politiikka synnyttää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. EU:n päätöksentekoon ei suomalaisilla ole mitään todellista mahdollisuutta vaikuttaa. Demokratia vaikuttaa yleisesti juurtuvan ja voivan parhaiten suhteellisen pienissä yksiköissä.

21.EU-kriittisyys ei riitä – vaihtoehdot pöytään

Yksikään nykyisistä eduskuntapuolueista ei ole tehnyt aloitteita eurosta tai EU:sta eroamisesta. Päinvastoin ne kaikki ovat ilmoittaneet, että eivät vaadi eroa kummastakaan.

Suomalaisten eduskuntapuolueiden niin sanotut EU-kriitikot ajavat siis käytännössä nykyisen politiikan jatkamista.

Itsenäisyyspuoluetta tarvitaan todellisen vaihtoehdon tarjoamiseen äänestäjille.

Itsenäisyyspuolueen ehdokkaiden on sitouduttava kannattamaan Suomen eroa EU:sta, vastustettava Nato-jäsenyyttä ja kannatettava kansanvallan lisäämistä. Ehdokkaan on myös sitouduttava periaatteeseen, jonka mukaan jokainen ihminen on yhtä arvokas kansallisuudesta, etnisestä taustasta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Jos Itsenäisyyspuolueen edustajia valitaan EU-parlamenttiin, puolue käyttää saamansa voimavarat työhön Suomen eurosta ja EU:sta eroamisen puolesta. IPU mm. perustaa Suomeen toimiston jakamaan tietoa nykyisen politiikan vaihtoehdoista.

10 syytä irtautua EU:sta

1. Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen. Valtio on silloin itsenäinen kun se ei ole minkään muun valtion alainen. EU:n perustuslailla (Lissabonin sopimuksella) unionista tuli liittovaltio ja Suomesta sen osavaltio.

2. Suomen kansan palauttaminen ylimmän vallan haltijaksi. EU-Suomessa ylin valta on EU:n elimillä eikä Suomen kansalla. Eduskunnalla ei ole ollut oikeutta luovuttaa kansalle kuuluvaa valtiovaltaa kenellekään – ei myöskään EU:lle.

3. Aidon demokratian palauttaminen. Demokratiassa eli kansanvallassa kansalaiset voivat päättää tulevaisuudestaan ja valita lainsäätäjät. EU-Suomen laeista säädetään valtaosa Brysselissä ja ne ovat Suomen omien lakien yläpuolella. EU ei ole demokratia vaan harvainvalta, jota ohjaavat suuryritysten ja suurten jäsenmaiden edut.

4. Sotien ja sotilasliittojen ulkopuolella pysyminen. EU-Suomi on mukana Unionin tulevissa sodissa ja myös sen ristiriidoissa muiden suurvaltojen kanssa. Puolueettomuuspolitiikka on paras turva Suomelle, sillä tosipaikan tullen suomalaiset joutuvat kuitenkin vastaamaan itse itsestään.

5. Oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan pyrkiminen. EU:ssa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Toisinkin voisi olla. Oikeudenmukaisempi yhteiskuntakehitys on mahdollinen, mutta ei EU:ssa. Kasvavat EU:n nettojäsenmaksut vievät niitä miljardeja, joilla voitaisiin parantaa peruspalveluita Suomessa.

6. Siirtyminen yltiökapitalismista kohti tervettä markkinataloutta. Pääomien, yritysten ja työpaikkojen rajoittamaton siirtely maasta toiseen lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Keinottelua on hillittävä ja markkinoiden on palveltava kansalaisia eikä päinvastoin.

7. Oman talous- ja työllisyyspolitiikan palauttaminen. Osana eurotaloutta Suomi imetään kuiviin pääomista kun ulkomaiseen omistukseen siirtyneiden yritysten voitot viedään pois maasta. Samalla putoaa pohja hyvinvointipalveluilta. Voimme rakentaa taloutta ja tulevaisuutta kestävälle pohjalle kun meillä on oma talouspolitiikka ja oma raha.

8. Oman ruuantuotannon turvaaminen. Puhdas kotimainen ruoka on perusihmisoikeus. Oma maataloustuotanto voidaan turvata vain itsenäisessä Suomessa EU:n ulkopuolella.

9. Kansainvälinen yhteistyö. Vain sellainen voi tehdä aitoa yhteistyötä, joka hallitsee itseään. EU-Suomi on sidottu EU:n politiikkaan, joka riistää köyhimpiä maita ja hyödyttää harvoja. Itsenäinen Suomi voisi olla edelläkävijä YK:ssa ympäristöasioissa ja rauhan rakentamisessa. EU on kansainvälisessäkin politiikassa ongelma – ei ratkaisu.

10.Tulevien sukupolvien takia. Emme saa pettää tulevia suomalaisia sukupolvia ja sitoa heitä EU-valtioon. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, jota emme olisi saaneet EU:n ulkopuolella.

Ei kommentteja: