keskiviikko 27. marraskuuta 2013

”Itsenäisyyspäivän” lähestyessä

Voimassa olevan Suomen perustuslain mukaan maamme on täysivaltainen, siis itsenäinen. Itsenäisyys-käsitteen sisältöä on syytä pohtia ainakin juuri ennen kuin virallinen Suomi juhlii itsenäisyyspäivää 6.12.

Mitä siis on valtiollinen itsenäisyys? Se on joka tapauksessa enemmän kuin sisäinen itsehallinto, eli autonomia, joka Suomella oli Venäjän alaisuudessa vuoteen 1917. Kun Suomi tuolloin saavutti valtiollisen itsenäisyyden, mitä se silloin sai? Oikeus- ja valtiotieteissä on yleisesti käytetty valtiollisen itsenäisyyden määritelmänä seuraavaa: Itsenäisellä valtiolla on muista valtioista riippumaton lainsäädäntövalta, omaan lainsäädäntöön nojaava tuomioistuinlaitos ja oma ulkopolitiikka. Tuon määritelmän täyttävän itsenäisyyden Suomi sai 1917.

Tuon valtiollisen itsenäisyyden Suomi menetti, kun se liitettiin eduskunnan 2/3-enemmistön päätöksellä Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta.

EU-Suomi ei ole itsenäinen valtio, koska EU:n lainsäädäntö on jäsenmaiden lakien yläpuolella, EU:n tuomioistuimen päätökset ovat jäsenmaiden tuomioistuinten päätösten yläpuolella ja Suomi on sitoutunut EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.

EU-Suomella on vähemmän valtaa omiin asioihinsa kuin sillä oli Venäjän vallan alaisuudessa autonomisena suuriruhtinaskuntana.

Toki itsenäisyys voidaan määritellä uudelleen siten, että nykyinen tila todistetaan itsenäisyydeksi. Erään vaikuttajan mukaan tämän päivän itsenäisyys on kasvavaa riippuvuutta muista. Siis mitä enemmän maamme asioista päätetään muualla, sitä itsenäisempiä olemme. Yksi tuore itsenäisyysmääritelmä on se, että Suomi on itsenäinen, koska se voi erota EU:sta. Siis itsenäisyys on sitä, että EU:n ylintä päätösvaltaa ei olisi pakko hyväksyä, jos emme hyväksyisi.

Itsenäisyyspuolueen mielestä Suomen pitää irtautua EU-jäsenyydestä. Tällainen vaatimus on EU-Suomessa jyrkkä. On siis jyrkkää, radikaalia vaatia Suomen perustuslain ytimen noudattamista. Sitä, että ylin lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja ulkopolitiikka on Suomen osalta omissa käsissämme. Lisäksi perustuslakimme ydintä on se, että ylin valta Suomessa on Suomen kansalla. Nythän tuo suurelta osin siirretty EU:n elimille.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö kysyy tuoreessa kirjallisessa kysymyksessään, millaisin menoin Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhlaa aiotaan viettää, ja miten Suomen hallitus aikoo huolehtia siitä, että juhlavuoden todellinen aihe ei unohdu.

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat valmiit juhlimaan EU-Suomen itsenäisyyttä. Kansalaisten keskuudessa on paljon sellaisia, jotka näkevät, että juhlan aihetta ei ole. Demokratia syntyy keskustelusta. Avoimen julkisen keskustelun lisäämisen myös itsenäisyyskysymyksestä soisi olevan mahdollisimman monen tavoitteena.

Ei kommentteja: