lauantai 12. lokakuuta 2013

Valta harvoilta monille

Lähes puolet työpaikoista voidaan teollistuneissa maissa korvata roboteilla ja keinoälyllä tulevan 20 vuoden aikana. Näin kertoo tuore Oxfordin yliopiston raportti. Digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia verrataan höyryn ja sähkön mukanaan tuomiin muutoksiin.

Tekninen muutos voi olla hyväksi, jos se on hallinnassa siten, että inhimillinen hyvinvointi lisääntyy. Jos vain harvalukuinen eliitti hyötyy, ollaan nykyisellä vaarallisella tiellä kohti laajaa yhteiskunnallista törmäystä.

Nykyisen menon tuloksia kuvaa YLE:n uutisessa liikenne- ja viestintäministeriön viestintäneuvos Ismo Kosonen. Hän sanoo, että ”kyllä yhteiskuntien toimintojen rahoitus menee uusiin puihin lähivuosina. Uudet yritykset ovat täysin isänmaattomia, ja ne optimoivat verot minimiin”.

Kun yhteiskunnallinen toimintaympäristö muuttuu, pitää politiikankin muuttua. Kasvun ja työllisyyden hokeminen ei riitä. Pitää löytää ratkaisuja, joilla kaikkien pärjääminen nostetaan harvoja hyödyttävän kilpailun edelle. Ellei näin tehdä, tuloksena on avoin väkivalta.

Tilanteen tekee entistä ongelmallisemmaksi se, että taloudelliseen kasvuun nojaava talousmalli on menettänyt perustansa. Kasvua ei monista eri syistä juuri ole eikä sitä voi kestävällä tavalla tulla. Luonnonvarojen ylikäyttö ja velkaantuminen eivät voi jatkua.

Tarvitaan talousmallia, joka ei ole riippuvainen talouden kasvusta. Sellaisen mallin luominen on kiireellinen tehtävä, joskin näyttää, että ratkaisuja syntyy vasta pakon edessä.

Rahoitusjärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä. On kestämätöntä, että rahan luominen on yksityisten pankkien käsissä ja valtiot ovat lainajonossa yritysten ja yksityisten kanssa. Rahan hallinta kuuluu valtiolle. Valtio ei tarvitse ulkomaista velkaa, kun sillä on oma raha, keskuspankki ja itsenäinen päätösvalta.

Valtaisaksi kuplaksi paisunut keinottelutalous tullee tiensä päähän lähivuosina. Ennen suurkuplan puhkeamista on tärkeä löytää uusia kestävämpiä uria eteenpäin.

Tarvitaan tasapainoa ihmisen välille, siis oikeudenmukaisuutta. Yhteiskunnallisen kehityksen suunta on käännettävä lisääntyvästä eriarvoistumisesta ja köyhtymisestä kohti kaikkien pärjäämistä. Se tarkoittaa myös eläkekattoa, perustuloa, ahneuden suitsimista verotuksella ja kunnollisten peruspalvelujen turvaamista.

Kaikki edellä mainittu tarkoittaa sitä, että talous ja markkinat alistetaan palvelemaan inhimillistä hyvinvointia. Se voi nähtävästi tapahtua vain siirtymällä nykyisestä näennäisestä demokratiasta aidompaan kansanvaltaan. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Tarvitaan myös sitovien kansanäänestysten käyttöönottoa rakenteellisen korruption vallassa olevan edustuksellisen demokratian ylitse.

Kansanvalta voi toimia vain itsenäisissä valtioissa. Ylikansalliset alistussuhteet, kuten EU-jäsenyys, on vahingollisina hylättävä. Alistussuhteista luopuminen mahdollistaa aidon kansainvälisen yhteistyön.

Työttömyyden helpottamiseksi tavoitteeksi on otettava elinaikaisen työajan lyhentäminen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon. Työllistämistä vaikeuttaa ja koneellistamista edistää nykyisin, että ns. työn sivukulut peritään palkkasumman perusteella. Tämän tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa työn sivukulut korvataan toiminnan jalostusarvon perusteella perittävällä maksulla, ikään kuin korvamerkityllä arvonlisäverolla. Yritystoiminnan aloittamista ja pienyrittäjiä on autettava nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 100 000 euron liikevaihtoon. Julkisen vallan eli valtion ja kuntien on huolehdittava työllistämistukijärjestelmän avulla siitä, että kaikki työttömät ja myös nuoret saavat työtä.

Ei kommentteja: