perjantai 9. elokuuta 2013

EU-Suomen politiikka on epäonnistunut järkyttävästi

Pääministeri Katainen on huolissaan valtion tolkuttomasta velkaantumisesta. Syystäkin. Mutta millaisilla päätöksillä tähän on tultu? Se on tärkeää selvittää, koska emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samoin kuin silloin kuin loimme niitä.

Politiikan ja talouden eliitin mielestä Suomen linja on ollut oikea. Sitä vain ei ole viety tarpeeksi pitkälle.

Kansallisomaisuus on suurelta osin myyty polkuhinnoilla lähinnä ulkomaisille sijoittajille. Tätä ei pidetä virheenä. Päinvastoin loppujakin valtion omistuksia halutaan myydä.

Yhä enemmän Suomessa tehdyn työn tuloksista viedään maasta pois veroja maksamatta. Tämä saa jatkua, koska hallitusneuvotteluissa Kokoomus ja RKP torjuivat yritykset puuttua veronkiertoon ja harmaaseen talouteen. Valtio velkaantuu tolkuttomasti mm., koska valtapuolueet ovat 1990-luvulta alkaen keventäneet lähinnä suurituloisimpien verotusta summalla, jonka vuotuinen vaikutus on sama kuin tuo valtion velan kasvu.

Lipposen hallitusten 1990-luvun lopulla toteuttama Suomen eurokuntoon laittaminen tarkoitti kuntien saamien valtionosuuksien puolittamista ja siitä asti jatkunutta peruspalvelujen ahdinkoa. Leikkauslinjaa tarjotaan nyt lääkkeeksi europolitiikan epäonnistumiseen. Elvytysesitykset jäävät kosmeettisiksi.

Vienti ei vedä. Suomea on rakennettu viennin varaan parikymmentä vuotta. Se on tarkoittanut kotimarkkinatuotannon osuuden romahtamista yli 40 prosentista alle kymmeneen kokonaistuotannosta. Omavaraisuudesta on tehty kirosana.

Viennin ongelmat ovat suurelta osin kalliin euron syytä. Mutta siitä ei voi puhua. Hintakilpailukykyä pitää parantaa sisäisellä devalvaatiolla, siis alentamalla palkkoja ja lisäämällä työttömyyttä. Sitäkään ei sanota, vaan puhutaan palkkamaltista ja rakenteellisista uudistuksista.

Suomen johto luopui markasta vastoin kansalaisten tahtoa ja perustuslakia. Kaiken lisäksi ilman että euroon siirtymisestä olisi säädetty lakia eduskunnassa. Suomi on ainoa Pohjoismaa ilman omaa rahaa. Se tarkoittaa, että ei ole omaa talouspolitiikkaa eikä käytännössä mahdollisuutta ohjata yhteiskunnallista kehitystä omista tarpeista lähtien.

Suomi on tiellä, jolla edessä on kurjistumista ja viimein rakenteellisen väkivallan lisäksi avointa väkivaltaa.

Paavo Haavikko kirjoitti siihen suuntaan, että Suomessa ei opita historiasta, koska täällä ei ole koskaan tehty virheitä. Kukaan ei ole niin sokea kuin se, joka ei halua nähdä.

Suomi on osa suurten EU-maiden ja suuryritysten lobbareiden johtamaa liittovaltioksi jo käytännössä muuttunutta unionia. EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien yläpuolella. Suomella ei ole itsenäistä talouspolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa eikä aluepolitiikkaa.

EU-Suomen politiikka on epäonnistunut järkyttävästi. Jos yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen halutaan todellista muutosta kohti kaikkien pärjäämistä, on katse käännettävä EU-jäsenyyteen ja euroon. Muutos voi alkaa erolla eurosta ja siirtymisellä Euroopan talousaluesopimukseen (Eta). Kaupankäynti ja ihmisten vapaa liikkuminen onnistuvat ilman EU-jäsenyyttä.

Vielä näyttää olevan henkisesti pitkä matka tarvittavaan suunnanmuutokseen. Jokainen päivä se on kuitenkin lähempänä. Odottaminen vain tulee kovin kalliiksi.

Ei kommentteja: