perjantai 22. helmikuuta 2013

Korruption laajuutta on vaikea nähdä läheltä

Länsi-Afrikan Ghanaa pidetään yhtenä maanosan menestyksekkäimmistä valtioista. Viime vuosikymmenten kehitys on ollut vakaampaa kuin monissa naapurimaissa. Ghanaa vaivaa kuitenkin syvä korruptio, kuten niin monia maita useimmissa maanosissa, Eurooppa mukaan lukien.

Nopeasti kasvava Ghanan pääkaupunki Accra kärsii päivittäisistä sähkökatkoista. Sähkölaskunsa voi minimoida maksamalla joillekin virkamiehille "tippiä". Käytännössä lahjomiseen tarvitaan hyvät suhteet. Ne, joilla olisi varaa, maksavat siis vähiten. Monet virkamiehet hankkivat lisätulonsa ja eläketurvansa ottamalla lahjuksia. Oikeuslaitoksessa tuomion voi välttää maksamalla oikeille henkilöille. Alemmat virkamiehet maksavat suuren osan saamistaan lahjusrahoista esimiehilleen.

Paikallisia saattaa päällisin puolin naurattaa jakuva korruptio - "tipping" - mutta monet pitävät sitä hyvin huonona asiana. Toisaalta, mitä asialle voi tehdä? Jos joku pystyy näkyvästi nousemaan korruptoituneita päättäjiä vastaan, hänen elinajan odotteensa on lyhyt. "Tipping" siis jatkuu.

Suomi on usein todettu maaksi, jossa korruption määrä on maailman vähäisimpiä. Arvostettu taho, joka näin toteaa, on Transparency international (TI). Se on suurten yritysten ylläpitämä korruption vastainen järjestö.

TI:n mittaukset tunnistavat avoimen korruption, mutta eivät rakenteellista. Rakenteellinen korruptio on mm. julkisten varojen ja asemien tai etujen jakamista poliittisin perustein. Usein rakenteellinen korrutio on sinänsä laillista. Siksi se on vaikeasti tunnistettavaa.

Ghanan tapaisesta avoimesta korruptiosta on haittaa liike-elämälle. Sen sijaan rakenteellinen korruptio usein hyödyttää liike-elämää. Ainakin suuria yrityksiä, joille korkean tason poliittisten suhteiden luominen on mahdollista.

"Meillä demokratia toimii hyvin. Ja mikä olisi vaihtoehto? Sehän olisi diktatuuri." Näin lausui muutama vuosi sitten silloinen kansanedustaja Jukka Vihriälä. Nyt Vihriälä on saanut käräjäoikeuden tuomion törkeästä lahjonnasta toimissaan Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) hallituksen puheenjohtajana ja kansanedustajana.

Vihriälän kanssa samanaikaisesti tuomittu entinen Nuorisosäätiön toimitusjohtaja Jorma Heikkinen totesi äskettäin, että hän, Vihriälä ja Antti Kaikkonen tuomittiin ja muut päästettiin menemään. Heikkinen sanoi vaalirahoitusjärjestelmän perustuneen rakenteelliseen korruptioon.

Vuosia julkisuudessa ollut vaalirahoitusjupakka näyttää olevan ohi. Laaja rakenteellinen korruptio ei kuitenkaan ole ohi. Monet voimakkaat etujärjestöt toimivat valtapuolueiden etäispesäkkeinä. Niiden ja erilaisten säätiöden varoilla rahoitetaan edelleen vallassa olevia puolueita. Rakenteelliseen korruptioon kuuluu myös vain eduskuntapuolueille verovaroista maksettava 40 miljoonan euron vuotuinen puoluetuki, vaaleilla valittuja edustajia laittomasti pakottava puoluekuri sekä valtamedian keskeinen yhteys poliittiseen valtarakenteeseen.

Ghanalaiset ovat tottuneet maksamaan naureskellen "tippejään", jotta saavat asiansa hoidetuksi. Monilla suomalaisilla on ajatuksena, että "asiat menevät pieleen, mutta ei sille mitään voi". Korruption laajuutta on vaikea nähdä läheltä.

Kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii kuitenkin korruption kitkemistä. Alistuminen on varma tapa jatkaa entiseen malliin. Muutos vaatii ajatusten lisäksi myös tekoja.

Ei kommentteja: