torstai 10. tammikuuta 2013

Tiekartta ulos EU:sta

Miten Suomi voi erota EU:sta?

Suomi voi erota EU:sta hyvin helposti. Siihen tarvitaan eduskunnan enemmistön päätös. Eduskunta voi tehdä päätöksensä lakialoitteen perusteella. Lakialoite voidaan tehdä kansalaisaloitteena keräämällä 50 000 allekirjoittajaa. Myös kansanedustaja voi tehdä lakialoitteen. Eduskunnan päätöstä voi edeltää neuvoa-antava kansanäänestys. Sitovaa kansanäänestystä ei Suomen nykyisten lakien mukaan voida järjestää.

Millä perusteella EU:sta voi erota?

EU:n omissa sopimuksissa on määrätty menettely, jolla jäsenmaa voi erota unionista. Niiden mukaan eroaminen voi tapahtua kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta.

Suomi voi erota unionista riippumatta siitä, mitä EU:n lait siitä sanovat. Riittää, että eduskunta tekee asiasta päätöksen. Suomen perustuslain mukaan maamme on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. EU-jäsenyys on merkinnyt sitä, että Suomi on menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ja kansa ylimmän vallan maassamme. Näin ollen eduskunnalla on jopa velvollisuus tehdä päätös maamme eroamisesta EU:sta.

Äskettäin tehtiin perustuslain muutos, jossa siihen lisättiin lause ”Suomi on Euroopan unionin jäsen”. Tämä muutos toi ristiriidan maamme perustuslain sisälle. Suomen itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät voi käytännössä toteutua yhtä aikaa.

Lisäksi voidaan mainita, että YK:n poliittisia oikeuksia koskeva sopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan kullakin valtiolla on oikeus määrätä poliittisesta tulevaisuudestaan.

Mitä ero EU:sta merkitsee? Ja mitä se ei merkitse?

Euroopan talousaluesopimus (Eta) takaa samat olosuhteet ihmisten vapaalle liikkumiselle ja kaupankäynnille – elintarvikekauppaa lukuun ottamatta - kuin EU-jäsenyys. Myös osallistuminen opiskeluohjelmiin toimii Etan kautta. Eta-sopimus on Suomen osalta voimassa. Suomi voi siis siirtyä EU-jäsenyydestä Eta-sopimukseen.

Eta-sopimustakaan ei välttämättä tarvita, sillä Sveitsin mallin mukaan on mahdollista solmia erillisiä sopimuksia EU:n kanssa.

EU:sta eroamisesta ei tarvitse maksaa mitään sakkomaksuja.

Koska EU määrää jäsenmaidensa kauppapolitiikasta, on EU:n ulkopuolella mahdollista tehdä kahdenvälisiä tai laajempia kauppasopimuksia niiden yli 160 valtion kanssa, jotka eivät kuulu EU:hun.

Suomi maksaa EU:lle nyt vuosittain tullitulot huomioiden lähes tuhat miljoonaa euroa enemmän kuin siltä saa. Nämä maksut säästyvät kun Suomi eroaa unionista. Suomi voi EU:n ulkopuolella toteuttaa sellaista politiikkaa jota haluaa. Päätösvalta lainsäädäntöön siirtyy Brysselistä Suomen eduskunnalle. Jos täällä halutaan tehdä EU:n mallin mukaisia päätöksiä, siihen on mahdollisuus, mutta ei enää pakkoa.

Valta omiin päätöksiin tarkoittaa myös vastuuta. Itsenäisen valtion päätöksentekijöiltä vaaditaan näkemystä siitä, mikä on maalle ja sen kansalaisille parhaaksi ja miten tehdään kansainvälistä yhteistyötä omat lähtökohdat ja edut huomioiden.

EU:sta eronnut Suomi on jälleen itsenäinen valtio, jossa ylin valta on kansalla. Perustuslakia on syytä uudistaa niin, että sitovat kansanäänestykset tulevat mahdollisiksi.

Itsenäinen Suomi harjoittaa itsenäistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Emme ole enää sidottuja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka määrää jäsenvaltioita lisäämään asemenojaan ja sitoo ne käytännössä sotilasliitto Natoon.

Itsenäistyminen tekee mahdolliseksi puolueettomuuspolitiikan. Se on paras turva Suomelle. Suomi voi kehittää puolustusvoimia, eikä se ole enää sidottu EU:n eri puolilla maailmaa toimivien joukkojen rahoittamiseen. Liittoutumaton ja puolueeton Suomi voi myös toimia uskottavasti maailman kriiseissä rauhanvälittäjänä ja – rakentajana.

EU:n päätöksentekoa ohjaavat suuret jäsenmaat ja suuryritykset. Tämän takia unionin politiikka synnyttää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. EU:sta eronnut Suomi toteuttaa sellaista politiikkaa, mitä kansalaiset haluavat. Ja ellei toteuta, vika on korjattavissa Suomessa päättäjiä vaaleissa vaihtamalla. EU:n päätöksentekoon ei suomalaisilla ole mitään todellista mahdollisuutta vaikuttaa.

Entä mitä merkitsee eroaminen eurosta?

Se merkitsee sitä, että Suomi saa itsenäisen keskuspankin, oman rahan ja mahdollisuuden itsenäiseen talouspolitiikkaan.

Oma raha on itsenäisyyden välttämätön edellytys.

Oman keskuspankin liikkeelle laskema raha tekee mahdolliseksi sen, että valtio ei välttämättä tarvitse ulkomaista velkaa. Valtio voi lainata omalta keskuspankiltaan. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankin kautta pidä lainata tai painaa liikaa.

Mitä ero EU:sta maksaa?

Omaan rahaan siirtyminen tuo jonkin verran siirtymäkustannuksia. Ne ovat kuitenkin kertaluonteisia ja pienempiä kuin Suomen vuotuiset jäsenmaksut EU:lle.

Muitakin EU-menoihin verrattuna vähäisiä siirtymäkustannuksia varmasti tulee. Kaikkineen ero EU:sta on kuitenkin suuri taloudellinenkin voitto. Suomen ei pidä maksaa harkitsemattomasti annettuja takauksia eurokriisimaiden velkoihin. EU:n ulkopuolella ei ole pelkoa, että suomalaisia painostettaisiin maksamaan muissa maissa tehtyjen keinottelujen tappiota, kuten nyt tapahtuu.

Ensiaskeleet ulos EU:sta?

Kysymys on tahdosta. Ensiksi on siis oltava tahtotila, että nykytilaan on tultava muutos ja toivottavaan muutokseen tarvitaan juuri eroa EU:sta.

Sitten on oltava aloite tai aloitteita, joilla asia nostetaan esille kansalaisten harkittavaksi.

Vielä tarvitaan eduskunnan päätös asiasta. Kun eroa EU:sta pidetään riittävän tärkeänä asiana, on huolehdittava siitä, että eduskuntaan saadaan riittävä määrä asian hoitamiseen valmiita edustajia. Ensin tarvitaan edes muutamia, jotka nostavat asian esille.

Suomen tulevaisuuden vaihtoehdoista pitää käydä julkista keskustelua. Sitä voi jokainen auttaa ottamalla asian puheeksi omien mahdollisuuksien mukaan.

10 syytä erota EU:sta

Suomen valtiollisen itsenäisyyden palauttaminen Valtio on silloin itsenäinen kun se ei ole minkään muun valtion alainen. EU:n perustuslailla (Lissabonin sopimuksella) unionista tuli liittovaltio ja Suomesta sen osavaltio.

Suomen kansan palauttaminen ylimmän vallan haltijaksi EU-Suomessa ylin valta on EU:n elimillä eikä Suomen kansalla. Eduskunnalla ei ole ollut oikeutta luovuttaa kansalle kuuluvaa valtiovaltaa kenellekään – ei myöskään EU:lle.

Aidon demokratian palauttaminen Demokratiassa eli kansanvallassa kansalaiset voivat päättää tulevaisuudestaan ja valita lainsäätäjät. EU-Suomen laeista säädetään valtaosa Brysselissä ja ne ovat Suomen omien lakien yläpuolella. EU ei ole demokratia vaan harvainvalta, jota ohjaavat suuryritysten ja suurten jäsenmaiden edut.

Sotien ja sotilasliittojen ulkopuolella pysyminen EU-Suomi on mukana Unionin tulevissa sodissa ja myös sen ristiriidoissa muiden suurvaltojen kanssa. Puolueettomuuspolitiikka on paras turva Suomelle, sillä tosipaikan tullen suomalaiset joutuvat kuitenkin vastaamaan itse itsestään.

Oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan pyrkiminen EU:ssa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Toisinkin voisi olla. Oikeudenmukaisempi yhteiskuntakehitys on mahdollinen, mutta ei EU:ssa. Kasvavat EU:n nettojäsenmaksut vievät niitä miljardeja, joilla voitaisiin parantaa peruspalveluita Suomessa.

Siirtyminen kiihkokapitalismista kohti tervettä markkinataloutta Pääomien, yritysten ja työpaikkojen rajoittamaton siirtely lisää työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Keinottelua on hillittävä ja markkinoiden on palveltava kansalaisia eikä päinvastoin.

Oman talous- ja työllisyyspolitiikan palauttaminen Osana eurotaloutta Suomi imetään kuiviin pääomista kun ulkomaiseen omistukseen siirtyneiden yritysten voitot viedään pois maasta. Samalla putoaa pohja hyvinvointipalveluilta. Voimme rakentaa taloutta ja tulevaisuutta kestävälle pohjalle kun meillä on oma talouspolitiikka ja oma raha.

Oman ruuantuotannon turvaaminen Puhdas kotimainen ruoka on perusihmisoikeus. Oma maataloustuotanto voidaan turvata vain itsenäisessä Suomessa EU:n ulkopuolella. Kansainvälinen yhteistyö Vain sellainen voi tehdä aitoa yhteistyötä, joka hallitsee itseään. EU-Suomi on sidottu EU:n politiikkaan, joka riistää köyhimpiä maita ja hyödyttää harvoja. Itsenäinen Suomi voisi olla edelläkävijä YK:ssa ympäristöasioissa ja rauhan rakentamisessa. EU on kansainvälisessäkin politiikassa ongelma – ei ratkaisu.

Tulevien sukupolvien takia Emme saa pettää tulevia suomalaisia sukupolvia ja sitoa heitä EU-valtioon. EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, jota emme olisi saaneet EU:n ulkopuolella.

Allekirjoita kansalaisaloite -

Kansanäänestys Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Nyt on mahdollisuus irroittaa Suomi EU:sta. Käy antamassa äänesi; https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/11

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, joka pitäisi jakaa valtakunnan jokaiseen sanoma- ja paikallislehteen mielipideosastolle (mikäli se tulisi julkaistuksi).

Antti Kukkonen kirjoitti...

Miten Antti tulkitset perustuslain kohdan "Suomi on euroopan Unionin jäsen"? Hämmentävää tässä on mielestäni lauseen muoto. Se on yksinkertainen toteava väite, siinä missä muu teksti on tämän kaltaista: "Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Ts. tämä on tyypillistä perustuslain kieltä, sillä näennäisestä toteavaisuudesta huolimatta tässä luodaan oikeuksia. Samaten väite: "Suomi on täysivaltainen tasavalta" on näennäisesti täysin analoginen väitteen kanssa, jonka mukaan ”Suomi on Euroopan unionin jäsen”. Tässäkin on eroa, sillä täysivaltainen tasavalta luo kansalaisille oikeuksia. Käsittääkseni se tosiasia, että Suomi on EU:n jäsen ei luo yhdellekään kansalaiselle perustuslaillisia oikeuksia.

Näin ollen "Suomi on Euroopan unionin jäsen” on PELKÄSTÄÄN toteava ilmaus. Tuntuu intuitiivisesti vaikealta ylipäänsä ymmärtää, miten tällaisella lauseella voi olla perustuslaillista velvoittavuutta. Jos Suomi ei ole EU:n jäsen, tällöinhän väite ei kaikessa yksinkertaisuudessaan enää pitäisi paikkaansa.

Summa summarum: onko tulkintasi se, ettei väitteellä "Suomi on Euroopan Unionin jäsen" ole perustuslaillista velvoittavuutta, jolloin pykälä ei ole esteenä, mikäli Suomi eroaa EU:sta. Millä perusteella?

Antti Pesonen kirjoitti...

"..onko tulkintasi se, ettei väitteellä "Suomi on Euroopan Unionin jäsen" ole perustuslaillista velvoittavuutta, jolloin pykälä ei ole esteenä, mikäli Suomi eroaa EU:sta. Millä perusteella?"
-Ensinnäkin perustuslain 1 §:n sisällä on nyt ristiriita. Siinä todetaan ensin, että Suomi on täysivaltainen (siis itsenäinen) tasavalta ja lopuksi todetaan, että Suomi on EU:n jäsen. EU:n jäsenenä Suomi ei ole itsenäinen valtio. Jos ja kun tämä todetaan, tulee ristiriita poistaa. Mieluummin toki niin, että Suomi eroaa EU:sta, kuin niin, että täysivaltaisuus poistetaan perustuslaista.
EU:sta voi erota eduskunnan enemmistön päätöksellä joka tapauksessa, kun todetaan, että EU-jäsenyys on ristiriidassa maamme perustuslain kanssa.

Muutoin eroamiseen saatetaan vaatia 2/3 enemmistöä.

Oleellista on saada EU:sta eroamisen mahdollisuus ja sen mahdolliset seuraukset julkiseen keskusteluun.