maanantai 10. joulukuuta 2012

Unohdetaan talouskasvu

Tuoreiden uutisten mukaan yritysten ja yhteisöjen maksaman yhteisöveron tuotto romahtaa kuluvana vuonna yli viidenneksen eli noin miljardi euroa. Romahdusta selittää suurelta osin verotuksen kierrättäminen halvemman verotuksen maiden kautta.

Joulukuussa 2012 Suomelle rakennetaan erilaisia pelastuspaketteja. Useimmat paketit sisältävät välttämättöminä pidetyt toiveet: kasvua ja työllisyyttä.

Kasvua ja työllisyyttä vaativilta politiikan ja elinkeinoelämän edustajilta tulee vaatia vastausta kysymykseen: Miten niitä saadaan aikaan? Kasvua vaativilta on syytä kysyä myös Miksi? Mikään viennin tai kasvun määrä ei nimittäin pelasta hyvinvointia, jos työn ja tuotannon tulokset viedään pois maasta tai muuten verotuksen ulottumattomiin.

Suomen valtio lisävelkaantuu kuluvana vuonna n.7-8 miljardia euroa. Summa on kutakuinkin sama kuin neljän edellisen hallituksen aikana tehtyjen veronkevennysten vuosittainen yhteisvaikutus. Ns. kestävyysvaje on siis itse aiheutettu lähinnä suurituloisimpien verohelpotuksilla. Oma osuutensa on myös kasvavilla maksuilla EU:n kitaan.

Kasvun ja työllisyyden yhdistäminen on ongelmallista. Nimittäin vaikka talouskasvun heikkeneminen yleensä vähentää työllisyyttä, yhtälö ei välttämättä toimi toisin päin. Talouskasvua saadaan helpoimmin aikaan korvaamalla ihmistyötä koneilla ja automaatiolla. Pitää siis asettaa kysymys: kasvua vai työllisyyttä?

Talouskriisi tarjoaa mahdollisuuden vallitsevien taloususkomusten kyseenalaistamiseen. Kun pyrimme näkemään asiat sellaisina kuin ne ovat, paranevat mahdollisuudet kestävien ratkaisujen löytämiseen. Jopa aivan perustavia kysymyksiä on syytä esittää. Yksi sellainen on kysymys talouskasvun vaatimuksen mielekkyydestä.

Vallitseva taloudellinen viisaus pitää vähimmäistavoitteena kolmen prosentin vuosittaista talouskasvua. Tuo vaatimattomalta tuntuva luku tarkoittaa kaksikymmenkertaistumista sadassa vuodessa. Verrataanpa tätä keinoihin saada aikaan talouden kasvua. Luonnonvaroja kulutetaan nykyään vuosittain arviolta 1,5 kertaa niiden uusiutumista vastaava määrä. Tuntuuko mielekkäältä, että luonnonvarojen kulutus kaksikymmenkertaistuu sadassa vuodessa? Entä toinen keino kasvattaa taloutta eli velan lisääminen? Tuntuuko mielekkäältä, että nykytilanteessa panemme toivomme velkavetoiseen talouskasvuun? Jos kumpikaan vaihtoehto ei tunnu mielekkäältä, on toiveita löytää kestäviä ratkaisuja talouden ja yhteiskuntakehityksen ongelmiin.

Unohdetaan talouskasvu. Keskitytään sen sijaan siihen, että jokaisella on työtä tai muuta mielekästä tekemistä ja kaikkien perustarpeet tyydytetään. Lisäksi toteutamme omavaraisuuden varsinkin ruuan ja energian suhteen. Maassamme tehdyn työn tulosten täytyy jäädä hyödyttämään koko yhteiskuntaa.

Kun nämä tavoitteet hyväksytään, on löydettävä keinot niiden toteuttamiseen. On selvää, että tarvitaan suuria rakenteellisia muutoksia. Nykyisten rakenteiden sisällä tehtävät muutokset eivät riitä. Monet keskeiset asiat tulee arvioida uudelta pohjalta. On kysyttävä keiden ehdoilla ja keiden hyväksi päätöksiä tehdään.

Selvää on ainakin se, että yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys ei saa olla pankkien, sijoittajien ja suuryritysten käsissä niin kuin se nyt on. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus ohjata yhteiskunnallista kehitystä valitsemiensa edustajien välityksellä ja myös suorilla kansanäänestyksillä.

Työllisyyden parantamiseen on olemassa keinoja. Työttömyyden helpottamiseksi tavoitteeksi on otettava elinaikaisen työajan lyhentäminen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon. Työllistämistä vaikeuttaa ja koneellistamista edistää nykyisin, että ns. työn sivukulut peritään palkkasumman perusteella. Tämän tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa työn sivukulut korvataan toiminnan jalostusarvon perusteella perittävällä maksulla, ikään kuin korvamerkityllä arvonlisäverolla.

Yritystoiminnan aloittamista ja pienyrittäjiä on autettava nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 100 000 euron liikevaihtoon. Julkisen vallan eli valtion ja kuntien on huolehdittava työllistämistukijärjestelmän avulla siitä, että kaikki työttömät ja myös nuoret saavat työtä.

Ei kommentteja: