perjantai 9. marraskuuta 2012

On vaarallista kutsua tätä demokratiaksi

Suomalaisten veronmaksajien varoja on luvattu yli 12 000 000 000 euroa Euroopan unionin niin sanottuun vakausmekanismiin. Muut Suomen vastuut eurokriisiin liittyvissä päätöksissä ovat vielä paljon suuremmat. Käytännössä suomalaiset ovat taanneet varoja, joilla on pelastettu keinotteluissa vaikeuksiin joutuneita suurpankkeja. Jos Suomesta EVM:iin luvatut rahat jaettaisiin tasan Suomen kunnille - joista monet nyt rahapulassa kiristavät kunnallis- ja kiinteistöveroja - riittäisi jokaiselle kunnalle 37 miljoonaa euroa.

Noiden miljardien jakaminen keinottelutalouden kriisiin oli eduskunnan enemmistön päätös. Jos kansalaiset olisivat saaneet päättää asiasta, rahaa ei olisi luvattu. Tämä esimerkki on yksi monista, joissa on viime vuosina tehty kansalaisten enemmistön tahdon vastaisia suuria päätöksiä. Toinen tapaus oli ydinvoiman lisärakentaminen. Ja vähän vanhempi kansalaisten enemmistön tahdon vastainen päätös oli markasta luopuminen ja euron käyttöönotto.

Meille kuitenkin kerrotaan, että päätökset on tehty demokraattisesti. Ne on tehnyt eduskunta, joka on valittu vaaleilla. Ja vaalien sanotaan olleen vapaat. Missä sitten mättää, kun monet eduskunnan päätökset eivät vastaa kansalaisten enemistön tahtoa?

Käsitteet, kuten demokratia, pitää määritellä, jotta asioita voidaan käsittää. Muuten ollaan tilanteessa, jossa sanoja voidaan käyttää miten tahansa. Kuten pääministeri Katainen, joka 28.10.2012 sanoi, että "kaikkihan me kannatamme hyvinvointiyhteiskuntaa". Mitä hyvinvointiyhteiskuntaa? Sitäkö, missä nyt elämme, jossa vain joka kolmas vanhustenhoitolaitos täyttää sosiaalialan valontaviraston mukaan hyvän hoidon vaatimukset?

Kaikkihan me myös kannatamme demokratiaa, Suomen itsenäisyyttä ja oikeudenmukaista yhteiskuntakehitystä. Eikö niin? Tämän sanominen ei vielä tarkoita mitään, ellemme anna sanoille sisältöä.

Demokratia syntyy keskustelusta. Jotta on aitoa demokratiaa, täytyy olla avointa julkista keskustelua myös niistä asioista, jotka eivät miellytä vallassa olevia. Kansalaisilla täytyy olla valittavanaan kaikki yhteiskunnalliset vaihtoehdot eikä vain nimellisesti vaan valinnan mahdollisuuksien täytyy olla todellisia. Kansalaisille on siis tarjottava todellinen mahdollisuus vertailla eri puolueiden ja ehdokkaiden tavoitteita.

Tätä vaalien vapaus tarkoittaa sen lisäksi, että äänestäjällä on oikeus äänestää ketä tahtoo. Aitoon demokratiaan kuuluu vielä, että kansalaisten enemmistön tahto muovautuu poliittisiksi päätöksiksi.

Edellä olevan määrittelyn mukaan ei voida sanoa, että elämme demokratiassa. Näennäisessä demokratiassa kylläkin. Vaalit kyllä järjestetään. Niiden vapaus ja reiluus on kuitenkin kyseenalainen. Julkinen verovaroista jaettava rahoitus - vuodessa 40 miljoonaa euroa - menee vain eduskuntapuolueille. Eduskuntaan pyrkivät puolueet jäävät hyvin vähälle myös ilmaisen valtakunnallisen julkisuuden suhteen. Näihin asioihin ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, ETYJ:n ja Euroopan neuvoston (joka ei ole EU:n elin) korruption vastaiset ja vaalitarkkailuelimet.

Nykyiset valtapuolueet ovat samaistuneet enemmän muihin rahoittajiinsa kuin jäseniinsä ja äänestäjiinsä. Näin on aivan luonnollista, että elinkeinoministeri siirtyy suoraan tehtävästään Elinkeinoelämän keskusliiton johtajaksi. Rakenteellinen korruptio on tehnyt valtapuolueista taloudellisen vallan puolustajia. "Demokratiasta tulee rahan pikku apulainen" kirjoitti Spengler sata vuotta sitten. Tämän ovat monet kansalaiset aistineet. Äänestysprosenttien putoamista ei tarvitse ihmetellä.

On vaarallista kutsua nykyistä systeemiä demokratiaksi. Kun niin teemme, kasvaa sellaisten kansalaisten joukko, joka haistattaa pitkät demokratialle.

On syytä muistuttaa Markku Envallin ajatuksesta "Kulttuuri kestää melkein mitä tahansa, mutta sairasta kieltä, sanojen syöpää, se ei kauan kestä".

Nykyiseen edustuksellisen demokratian alennustilaan on lääkkeitä. Ne ovat kuitenkin happamia poliittiselle eliitille ja saattaa olla, että tauti vielä pahenee. Lääkkeet ovat yksinkertaisia mutta tehokkaita. On siirryttävä kohti suoraa demokratiaa. On siis otettava käyttöön sitovat kunnalliset ja valtakunnalliset kansanäänestykset, joita pitää järjestää kansalaisaloitteidenkin pohjalta. Edustuksellista järjestelmää on myös tervehdytettävä mm. kieltämällä muiden kuin yksityishenkilöiden antama vaalirahoitus ja rajaamalla sekin pieneksi.

Ei kommentteja: