keskiviikko 22. elokuuta 2012

EU-liitos ei tietenkään ole peruuttamaton

Presidentti Niinistö sanoi puheessaan 21.8. että Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli peruuttamaton valinta. Presidentin sanomaa on syytä tutkia tarkemmin.

Suomi liitettiin EU:hun eduskunnan v. 1994 tekemällä 2/3 enemmistöpäätöksellä. Eduskunnan päätöstä edelsi neuvoa-antanut kansanäänestys, jossa 56,9 prosenttia äänestäneistä kannatti ja 43,1 vastusti liitosta.

Neuvoa-antaneen kansanäänestyksen tulos perustui suurelta osin siihen, että kansalaisille luvattiin EU-jäsenyyden lisäävän mm. turvallisuutta, työllisyyttä ja ulkomaisia sijoituksia . Jäsenyyden kannattajat lupasivat, että Suomen itsenäisyys ja oma raha säilyvät. EU:n ulkopuolelle ”yksin” jäämisen peloteltiin muuttavan Suomen ”albaniaksi”. Jäsenyyden kannattajilla oli takanaan suurteollisuuden ja etujärjestöjen rahoituksen lisäksi ylivoima medianäkyvyydessä.

Suomalaiset käytännössä huijattiin EU-jäsenyyteen. Jäsenyyden vastustajien varoitukset EU-jäsenyyden kohtalokkaista seurauksista ovat toteutuneet turhankin hyvin. Valtiollisesta itsenäisyydestä ja omasta rahasta on luovuttu, eriarvoisuus ja köyhyys lisääntyvät, kansallisomaisuutta on polkumyyty ulkomaisille sijoittajille, Suomi on sidottu EU:n liittovaltio- ja sotilasliittokehitykseen.

Oma lukunsa on asian oikeudellinen puoli. EU-jäsenyys oli ja on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, jonka mukaan Suomi on itsenäinen valtio ja ylin valta täällä kuuluu Suomen kansalle. Perustuslain vastainen tilanne on mahdollinen, koska ylin perustuslain tulkitsija Suomessa on eduskunta itse ja se on katsonut tehdyt perustuslain vastaiset päätökset laillisiksi. Joskus tulevaisuudessa tutkijoilla on ihmettelemistä, kun he käyvät läpi Suomen EU-tietä.

Nyt siis tasavallan presidentti kertoo, että EU-liitos oli peruuttamaton valinta. Tämäkö siis on demokratiaa? Missä ovat niiden suomalaisten oikeudet, joilla ei ollut mahdollisuutta äänestää EU-jäsenyydestä neuvoa-antaneessa kansanäänestyksessä v. 1994? Onko niin, että v. 1976 jälkeen syntyneillä - jotka eivät voineet äänestää v. 1994 - ei ole enää koskaan mitään sanottavaa Suomen valtiolliseen asemaan ja EU-suhteisiin? Entä niiden kansalaisten oikeudet, jotka kokevat tulleensa petetyiksi?

Päätös siitä, että Suomi eroaa EU:sta voidaan tehdä eduskunnan enemmistöllä koska tahansa. Miksi tämä tosiasia pitää valtiojohdon taholta torjua? Onko niin, että tehtyjen ratkaisujen uudelleenarviointi pelottaa?

Kun valtiojohto yrittää riistää kansalaisilta mahdollisuuden tehdä uusia päätöksiä keskeisistä asioista ollaan demokratian kannalta heikoilla.

On entistäkin selvempää, että Suomen itsenäisyyden palauttaminen EU:sta eroamalla vaatii päätöksentekijöiden vaihtamista.

Ei kommentteja: