Makarovin mukaan Suomen Nato-jäsenyys olisi uhka Venäjälle. Suomen pääministeri ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johto vähättelivät kenraalin lausumaa. Vähättely kertoo, että taitoa turvallisuuspolitiikan hoitamiseen ei ole.
Suomen turvallisuuspolitiikan ydinkysymys on edelleen maamme suhde Venäjään. Suomi ei ole eikä voi olla sotilaallinen uhka Venäjälle. Sen sijaan sellainen tilanne, että Suomi antaa muiden valtioiden tai sotilasliittojen käyttää aluettaan Venäjää vastaan, on uhka Venäjälle.Tämä perusasia Suomen ja Venäjän suhteista pitäisi ymmärtää. Useimmat suomalaiset sen ilmeisesti ymmärtävät, koska torjuvat Suomen liittämisen sotilasliitto Natoon.
Toinen tärkeä asia on se, että Venäjä ei ole Suomelle turvallisuuspoliittinen uhka, kun Suomi huolehtii siitä, ettei Venäjään suuntaudu uhkaa Suomen kautta. On Suomen kannalta merkittävää, miten tilanne nähdään suurvaltanaapurissa. Neuvostoliitto näki uhkan Saksan politiikan takia 1930-luvulla ja tuloksena oli Talvisota.
Suomen ulkopolitiikan vastuuhenkilöt ovat korostaneet sitä, että Suomi tekee turvallisuupoliittiset ratkaisunsa itse. Tätä sopii kyllä epäillä, kun Suomi on sitoutunut EU:n rakenteilla olevaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Mutta vaikka Suomi tekisikin ratkaisunsa itse, on olennaista huomata, että Venäjä tekee myös turvallisuupolitiikkaansa koskevat ratkaisut itse. Näiden jättäminen huomiotta voi olla kohtalokasta Suomelle.
Suomen ei pidä nöyristellä mihinkään suuntaan. Puolueettomuus ei ole nöyristelyä, vaan kansanviisauden "Tiedä oma tilasi, anna arvo toisellekin" toteuttamista.
Sotien katkerien kokemusten jälkeen Suomessa luotiin - kokoomuslaisen J.K. Paasikiven johdolla - puolueettomuuspoliitiikka. Se ei ole vanhentunut, vaikka onkin nyt hylätty.
Suomi voi valita Venäjä-suhteessaan nojaamisen taitoon tai voimaan. Ulkoasiainvaliokunnan johdon puheet kertovat selkeää kieltä siitä, että luotetaan sotilaalliseen voimaan. Se on suuri virhe. Suomi ei voi nojata sotilaalliseen voimaan, mitä sillä ei suurvaltaa vastaan ole ja mitä ei kuitenkaan pahimman sattuessa mistään tule. Voimme nojata vain taitoon, jota Suomessa on, kun se otetaan käyttöön.
Suomi tarvitsee puolueettomanakin omat riittävän vahvat puolustusvoimat, joiden tärkein tehtävä on osoittaa, että Suomi ei anna käyttää aluettaan ketään vastaan.
Kun puolueettomuuspolitiikan edut ymmärretään ja toteutetaan käytännössä, voimme olla turvallisella mielellä. Nykyiseen politiikkaan tarvitaan perusteellinen suunnanmuutos, sillä Suomi voi toteuttaa puolueettomuuspolitiikkaa vain itsenäisenä erossa Nato:sta ja EU:sta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti