torstai 12. tammikuuta 2012

Mistä terveydenhoitoon otetaan tarvittavat kolme miljardia euroa lisää?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus)
toimitusjohtaja Aki Linden puhui äskettäin suoria sanoja
Suomen julkisen terveydenhoidon tilasta. Linden sanoi sen
monien kokeman tosiasian, että perusterveydenhoito ei toimi.
Lain mukaan vastaanotolle pitää päästä kolmessa päivässä,
mutta 80 prosenttia väestöstä asuu alueella, jossa
vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon.

Ilman lisärahaa terveydenhoito yksityistyy ja poistuu
julkisesta hallinnasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhä
useampi tarvitseva jää vaille hoitoa.

Suomi on pudonnut länsimaiden ryhmästä terveydenhoidon
rahoituksessa. Ruotsin tason saavuttamiseen pitäisi
terveydenhoitoon saada noin kolme miljardia euroa lisää
vuosittain.

Meille on kerrottu, että hyvinvointi rahoitetaan viennillä.
Viennin arvo v. 2011 oli noin 3 mrd € tuontia pienempi.
Kotimarkkinatuotannon osuuden romahdus 1980-luvun
lopun lähes 50 prosentista nykyiseen alle 10 prosenttiin
kokonaistuotannosta tarkoittaa, että olemme hyvin
riippuvaisia ulkomaankaupasta.

Voimme kuitenkin vaikuttaa ulkomaankauppaan yhä vähemmän.
Suomi on ainoana Pohjoismaana luopunut omasta rahastaan.
Euron kalleus on merkinnyt mm. sitä, että Suomen sahat ovat
joutuneet supistamaan vuotuista tuotantoaan n. kaksi
miljoonaa kuutiometriä. Samaan aikaan Ruotsin sahat ovat
lisänneet tuotantoaan kolmella miljoonalla kuutiolla.

Viennin vetäessä Suomesta on viety myös pääomia enemmän
kuin niitä on tuotu. Pääomapako jatkuu.

Suomen valtio ottaa alkaneena vuonna lisävelkaa yli 7 mrd €.
Summa on kutakuinkin sama kuin Lipposen hallitusten aikana
aloitettujen ja näihin asti jatkettujen veronalennusten
vuotuinen yhteisvaikutus.

EU:n komissio määräsi äskettäin Belgian leikkaamaan
talousarviotaan tai jäädyttämään varoja budjettikurin
takaamiseksi. Näin komissio käytti ensimmäistä kertaa
uutta määräämisvaltaansa jäsenmaiden budjetteihin.

On tultu tilanteeseen, jossa laskusuhdanteessa ollaan
EU-pakotettuja leikkauksiin. Nämä leikkaukset luovat ja
syventävät lamaa.

EU:n hallitusten välinen sopimus talouskurin tiukentamisesta
pitäisi unionin keskuspankin mielestä allekirjoittaa jo
kuluvan tammikuun lopun ylimääräisessä huippukokouksessa.
EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kiirehti sopimuksen tekemistä
sanoen, että "Se vahvistaisi markkinoiden luottamusta".

Tästä onkin kyse. Markkinoiden luottamuksesta. Markkinoiden
ääni on suuryritysten ja -sijoittajien ääni. Ja sitä ääntä
tottelee EU. Ja EU käskee jäsenvaltioiden "päättäjiä"
tekemään mitä "markkinat" määräävät. Näin Suomella ei ole
varaa lisätä kolmea miljardia euroa terveydenhoitoon. Sen
sijaan Suomella on varaa lisätä vaikka 15 kertaa kolme
miljardia euroa sen takaamiseen, että suurpankit pelastetaan
eurokriisistä.

Terveydenhoidon kriisi on osa hyvinvointipalvelujen alasajoa,
joka on osa laajaa yhteiskunnallista kriisiä. Se pahenee
kunnes kansalaiset heräävät tekemään todellisen
suunnanmuutoksen politiikkaan.

Suomalaisen työn ja tuotannon tulokset on saatava
hyödyttämään koko yhteiskuntaa. Oman talouden rakentamiseen
ja hallintaan tarvitaan oma raha. Ns. markkinoiden
sätkynukkena toimivasta EU:sta eroaminen on avain
muutokseen.

Ei kommentteja: