keskiviikko 3. elokuuta 2011

EU toimii kuin valtio koska se on valtio

Amerikkalaisen sanonnan mukaan "jos se näyttää ankalta,
kävelee kuin ankka ja ääntelee kuin ankka, se todennäköisesti
on ankka".

Euroopan unionilla on parlamentti ja EU:n komissio on
eräänlainen virkamieshallitus. Unionilla on myös keskuspankki,
raha, tuomioistuin. EU:n lait ovat jäsenmaiden lakien
yläpuolella ja EU:n tuomioistuimen päätökset ovat
ylemmänasteisia kuin jäsenmaiden tuomioistuinten päätökset.

EU:n Lissabonin sopimus on liittovaltion perustuslaki, joka on
ollut voimassa pian kaksi vuotta. Tuo sopimus teki unionista
oikeushenkilön, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia
jäsenvaltioiden puolesta. Tässä tapauksessa oikeushenkilö on
yhtä kuin valtio. Lissabonin sopimus määrää, että jäsenmaiden
talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikat yhtenäistetään.
Sopimus myös vie eteenpäin EU:n ulko-, turvallisuus- ja
puolustuspolitiikkaa. Tähän kaikkeen on Suomi sidottu EU:n
jäsenenä.

On sanottu, että EU:lta puuttuu vain kaksi valtioiden
toimivaltaan kuuluvaa asiaa, verotusoikeus ja oikeus sodan
aloittamiseen. EU:n jäsenmailtaan keräämä jäsenmaksu on jo
eräänlaista verotusta. Muunlaisiakin EU-veroja valmistellaan.

EU toimii kuin valtio, käyttäytyy kuin valtio ja näyttää
(liitto)valtiolta. EU toimii kuin valtio koska se on valtio.

Nyt meille kerrotaan, että EU kehittyy liittovaltion suuntaan.
Voi hyvänen aika. Kaksikymmentä vuotta sitten tuo olisi ollut
uutinen.

Nyt on aika jo uutisoida, että meillä on myös muita
vaihtoehtoja kuin "sopeutuminen". Meidän ei ole pakko alistua
suurten EU-maiden ja suuryritysten johtaman demokratian
vastaisen suurvallan rajamaaksi.

Parempi vaihtoehto on valtiollisen itsenäisyyden
palauttaminen. Se voi tapahtua eduskunnan enemmistön
päätöksellä. Sitä voi edeltää kansanäänestys asiasta.
Suomalaisilla on oikeus saada äänestää uudelleen
EU-jäsenyydestä varsinkin kun käytännössä kaikki EU:sta
luvattu hyvä on jäänyt saamatta.

Kaupankäynti ja ihmisten vapaa liikkuminen onnistuvat ilman
EU-jäsenyyttä joko Euroopan talousaluesopimuksella tai
erillissopimuksilla. Kansainvälinen yhteistyö onnistuu
paremmin ilman EU-jäsenyyttä, joka on enemmän alistus-
kuin yhteistyösuhde. Itsenäisyyttä tarvitaan hyvinvoinnin
perustaksi.

Ei kommentteja: