perjantai 1. huhtikuuta 2011

Eurotalouden ja ydinvoiman kriisit ovat veljeksiä

Nyt käsillä olevat ydinvoimateollisuuden ja eurotalouden
kriisit ovat veljeksiä. Niiden yhteinen isä on periaate, jonka
mukaan meidän on välttämätöntä ottaa suunnattomia riskejä
joidenkin liikeyritysten lyhyen tähtäimen voittojen vuoksi ja
samalla kasvattaa kaikkia koskettavien, pitkäkestoisten ja
vakavien ongelmien todennäköisyyttä.

Niin ydinvoimateollisuudesta kuin säätelystään vapautetussa
keinottelutaloudestakin on luotu järjestelmä, joka tekee
vaikutuksen pelkällä monimutkaisuudellaan. Monimutkaisuutensa
vuoksi itse järjestelmä ei ole kenenkään hallittavissa.
Hallinnan illuusio luodaan kontroimalla mediaa.
Toisinajattelijoiden varoittavat viestit on pyritty
vaikenemaan kuoliaiksi. Kuviota voisi kutsua myös ahneuden,
piittaamattomuuden ja typeryyden pyhäksi kolmiyhteydeksi.

Niin ydinvoiman kuin keinottelutaloudenkin kohdalla luodaan
hallinnan kulisseja varautumalla ainakin näennäisesti
menneisyyden kriiseihin. Samalla ollaan haluttomia ja
kyvyttömiä varautumaan tulevaisuuden kriiseihin. Haluttomia
sen vuoksi, että kumpikin järjestelmä on sellainen, että
kriisejä väistämättä tulee. Kriisien olemassaolon
mahdollisuuden myöntäminen kyseenalaistaisi järjestelmän
olemassaolon oikeutuksen.

Julkisuudessa käytetään mielellään yleviä termejä -
turvallisuus ja vastuu - silloin kun puhutaan
ydinvoimarakentamisesta tai keinottelutalouden toiminnasta.
Kummassakin tapauksessa voitot ovat yritysten yksityisasia,
ja niiden ongelmat sosialisoidaan eli sälytetään nykyisten
veronmaksajien ja tulevien sukupolvien kannettavaksi.
Härskimpää ja edesvastuuttomampaa toimintaa on vaikea
kuvitella.

Tämänhetkisen informaation valossa Japanin
ydinvoimaonnettomuuden vaikutukset Suomeen saattavat jäädä
taloudellisiin seurannaisvaikutuksiin, joita väistämättä
tulee. Katastrofin paikallisen laajuuden arviointi ei ole
päässyt vielä kunnolla alkuun. Japanilaisia kohtaan voi vain
tuntea myötuntoa, ja yrittää huolehtia siitä, että vastaavaa
ei pääsisi tapahtumaan muualla.

Nyt käsillä oleva eurotalouden kriisi aiheuttaa välittömiä
taloudellisia vaikutuksia Suomessa. Niinsanottua riihikuivaa
rahaa tarvitaan "vain" yli miljardi euroa – tämänhetkisen
tiedon mukaan. Takausvastuita Suomella on yli 12 miljardin
euron edestä, ja näyttää selvältä, että nämä summat tulevat
kasvamaan. On myös selvää, mitkä näiden keinottelutalouden
tappioiden suomalaisilla maksattamisen seuraukset ovat.
Välttämättömien palveluiden alasajoa jatketaan, toimivia
yhteiskunnan rakenteita tuhotaan edelleen kriisin varjolla,
niin sanotun vastuullisuuden nimissä. EU-tasolla ajetaan
niin sanottuja tervehdyttämisohjelmia, jotka tarkoittavat
vanhan tutun uusliberalistisen toimenpideohjelman
jatkamista ja laajentamista. Tämä uusliberalistisen agendan
varmistajana ja turvaajanahan EU on toiminut ansiokkaasti jo
vuosikymmeniä.

Niin sanottuina hyvinä aikoina, joita kuulemma elimme noin
kymmenen vuotta sitten, Suomella ei ollut varaa korjata
epäkohtia perustoimeentulossa, vanhustenhuollossa,
terveydenhoidossa ja koulutuksessa. Nykyisten hallitsijoiden
jatkaessa meillä ei ole varaa näiden epäkohtien korjaamiseen
tulevaisuudessakaan. Sen sijaan Suomella on näemmä varaa
korvata ranskalais- ja saksalaispankkeja uhkaavat tappiot,
jotka aiheutuvat niiden omasta toiminnasta – ylettömästä
riskinotosta, jolla ne ovat tehneet vuosien ajan loistavaa
tulosta omistajilleen. Tälle menolle ei kuulemma ole
vaihtoehtoa.

Itsenäisyyspuolueella ei ole ollut aihetta takinkääntöihin
ydinvoiman tai EU:n edustaman keinottelutalouden suhteen.
Ydinvoimasta on luovuttava, samoin keinottelutalouden
täkäläinen edunvalvoja EU on syytä siirtää paikalleen
historian roskatynnörissä. Suomen osalta päätös tästä on
suomalaisten käsissä. Kumpikaan ratkaisu ei tietenkään ole
helppo, mutta kumpikin on ilman muuta mahdollinen. Niihin
valmistautuminen on taas viisautta, koska se on väistämättä
edessä.

1 kommentti:

Ulla kirjoitti...

Jos ajatellaan Japani, maailman kolmas tärkein taloudellinen valtio, niin onko se oikein että hyvinvointi rakennetaan 'keinotekoisesti'? Miten Japani voi olla itsenäinen, kun se on niin riippuvainen tuonnista? Itsenäisyys näkyy vain rahavirroissa, ei todellisuudessa. Onko rahan arvio oikein määritty jotta se vastaisi todellisuutta?

Ulla Mattfolk.