keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Demokratiaa vaativa kansannousu tulee Suomeenkin

Neuvostoliiton romahtamisen syynä voidaan pitää informaation
lisääntymistä. Sen ansiosta neuvostokansalaisille kasvoi
käsitys siitä, että parempia vaihtoehtoja vallitsevalle
järjestelmälle on olemassa.

Informaation lisääntymisen aiheuttama vallankumousten aalto
käy nyt yli Pohjois-Afrikan. Muutosvaatimukset laukaisee
jokin kokonaisuuden kannalta pieneltä vaikuttava tekijä.
Kamelin selän voi katkaista ruuan hinnan nousu.

Pohjois-Afrikassa vaaditaan demokratiaa. Jää nähtäväksi
millaisia järjestelmiä diktatuurien tilalle nousee.
Neuvostodiktatuurin hajoaminen synnytti järjestelmän, jossa
suuri osa kansalaisista kokee elinolojensa huonontuneen.
Muutos ei siis välttämättä ole kaikin osin muutosta
parempaan.

Demokratiaa, kansanvaltaa tuntuvat kaikki kannattavan. Hyvin
harvoin keskustellaan siitä, mitä kukin demokratialla
tarkoittaa. Kaunis käsite toimii hyvin peitteenä kaikelle
sille, mitä tehdään demokratian nimissä.

Monille näyttää riittävän demokratiaksi se, että
säännöllisesti järjestetään vaalit. Miten vapaat ja
tasapuoliset vaalit ovat, on toisarvoista. Suomessa
yleinen oletus on, että kaikki on kunnossa. On ihan ok,
että ennen kuin yhtään ääntä on vaaleissa annettu, puolueet
on jaettu ainakin kolmeen kastiin. Ylin kasti ovat
"pääministeripuolueet", keskikastissa ovat muut
eduskuntapuolueet ja paarialuokka ovat eduskunnan
ulkopuolella olevat puolueet. Niitä ei tarvitse ottaa
vakavasti eikä päästää samoihin tv-ohjelmiin "oikeiden"
puolueiden kanssa. Tätä kutsutaan nimellä "vapaat vaalit".

Helsingin Sanomat pääkirjoitti hiljattain, että päätös
markan vaihtamisesta euroon ei olisi toteutunut, jos kansa
olisi saanut päättää. Samassa tekstissä kerrottiin, että
suuri osa EU-jäsenyyttä neuvoa-antaneessa
kansanäänestyksessä kannattaneista olisi äänestänyt toisin,
jos olisi tiennyt, että samalla äänestettiin myös euron
käyttöönotosta. On selvää, että EU:n perustuslaki
- Lissabonin sopimus - olisi jäänyt hyväksymättä, jos
kansalaisilta olisi kysytty. Jne, jne. Ja silti meillä on
muka demokratia.

Demokratialle pitää antaa sisältö. Sen tulee olla todellista.
Samalla demokratia on hyvä nähdä tavoitteena, johon pitää
jatkuvasti pyrkiä, mutta jota ei voida parhaimmillaankaan
pitää täydellisesti saavutettuna. Korruptioituneen
edustuksellisen demokratian tervehdyttämisen lisäksi
tarvitaan suoraa demokratiaa, eli sitovia kansanäänestyksiä.

Demokratia syntyy keskustelusta. Sen tulisi merkitä
kansalaisten enemmistön tahdon muotoutumista poliittisiksi
päätöksiksi. Valtamedia voi ratkaista, mistä asioista
käydään avointa julkista keskustelua, mutta internetin
ansiosta keskittynytkään media ei voi enää estää informaation
leviämistä.

Demokratiaa vaativa kansannousu tarvitaan Suomeenkin. Se myös
tulee. Sen pitää tapahtua ilman väkivaltaa vaaleissa kynän
voimalla.

Ei kommentteja: