perjantai 4. syyskuuta 2009

Poliittisen parodian mahdottomuudesta

Parodia (suomeksi ivamukaelma) on nykyään mahdotonta, he tekevät sen itse. Nämä Paavo Haavikon sanat tulevat mieleen, kun kuuntelee Suomen poliittisen johdon puheita.

Valtionvarainministeri Kataisen mukaan ”Suomi on ajautumassa vaarallisille vesille” talouden suhteen. Siis ajautumassa. Kun Katainen itse on ollut Suomi-laivan komentosillalla kaksi ja puoli vuotta. Mitä hän on siellä tehnyt paitsi jatkanut valtion omaisuuden myyntiä polkuhintaan ulkomaille ja taannut eriarvoisuuden lisääntymisen rikkaimpia suosivalla veropolitiikalla?

Maatalousministeri Anttila on ”pöyristynyt” siitä, että suomalaisille koululaisille syötetään mm. Puolasta tuotuja perunoita ja eineksiä. Samaan aikaan suomalainen perunanviljelijä saa perunoistaan 8 senttiä kilolta, joka ei ole puoltakaan tuotantokustannuksista. Maatalousministerin puolue on kuitenkin
saanut aikaan nykyisen tilanteen lupaamalla kaikkea hyvää EU-jäsenyyden myötä. Onko lähiruokaa puheissaan kannattava pääministeri yhtä pöyristynyt?

Ministeri Väyrynen on viimeksi sanonut, että euroon siirtyminen oli virhe Suomelta. Väyrynen oli itse Ahon hallituksen ministerinä käännyttämässä suomalaisia EU-jäsenyyden kannalle. Sittemmin hän on vastustanut EU-jäsenyyttä ja myöhemmin kannattanut sitä, kunhan EU:sta tehdään hajautettu liittovaltio eikä keskitetty sellainen.

Esille tullut eduskuntapuolueiden saama rahoitus antaa aiheen kysyä, onko Suomen ns. edustuksellinen demokratia itsessään parodia. Kun äänestäjien veroina maksamat vuotuiset 40 miljoonaa euroa puoluetukia eivät riitä äänten ostamiseen, tarvitaan hämäräliikemiesten, suuryritysten ja etujärjestöjen rahaa lisäksi. Tätä sitten sanotaan edustukselliseksi demokratiaksi.

Haavikko oli tarkkanäköinen.

2 kommenttia:

imulippo kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
imulippo kirjoitti...

Voiko demo(kansa)kratia(valta) edes toimia käytännössä?

Nykyinen korruptoitunut näennäisdemokratia on suoraa seurausta edustuksellisuudesta. Valta on de facto kansanedustajilla, ei kansalla. Me äänestämme edustajat valtaan ja toivomme turhaan että he toteuttavat kansan tahtoa. Ehkä pitäisikin vaihtaa kansa kun emme selvästikään osaa äänestää itsellemme kunnon edustajia. Nykyinen tilanne, jossa samat itsensäedustajat kuluttavat viiden miljoonan €uron hintaisia äänestysnappuloita kansan enemmistön tahdon vastaisesti, on mahdolista vain koska me äänestämme ne pellet sinne kerta toisensa jälkeen.

Pahimmat puolet yksilöstä tulevat esiin kun antaa valtaa ilman ulkopuolista, riippumatonta kontrollia. Suomen poliittinen kenttä on läpeensä ummehtunutta ja sisäänpäinlämpiävää, täynnä hyvä-veli verkostoja ja selkään taputtelu kerhoja. Puolueilla ei ole (enää?) varsinaisia eroja, jokainen puolue tarjoaa 'kaikille kaikkea' periaatteella. Viimeisimpänä esimerkkinä Paavo Arhinmäen ”nationalismia vasureihin!” möläytys edustaa juuri tätä nuoleskelevuutta, luovutaan omista periaatteeista saavuttaaksemme kannatusta. Haluaa riveihinsä samaan aikaan punavihreitä maailmansyleilijöitä ja maahamuuttokriittisiä, samaan puolueeseen. Hienoa että IPU ei ole lähtenyt mukaan tähän joka suuntaan mielistelyyn.

Ja tuo Väyrynen vasta onkin varsinainen opportunistin prototyyppi. Kallellaan aina sinne mistä saa itselleen maksimaalisen hyödyn (= kannatusta). Väyrynen on äänestänyt kuluvan vuoden aikana ulkomaalaislain uudistuksen puolesta löysempään suuntaan kahteen kertaan ja nyt itse arvostelee pakolaispolitiikka liian löysäksi.